Kuivuus koettelee viljelijöitä: ”Ei noita yläkerran hanoja pysty kukaan säätelemään”

Viime kesä sateineen oli tuskainen monelle maanviljelijälle, ja tälle keväälle toivottiinkin suopeampia olosuhteita. Toiveisiin vastattiin, sillä kevään toukotyöt päästiin tekemään kuivassa ja lämpimässä säässä. Nyt pitkä sateeton kausi uhkaa kuitenkin kuivattaa koko sadon.

Toikkonen kertoo, että äitienpäivänä kylvetty vehnä on jaksanut toistaiseksi kasvaa hyvän pohjakosteuden voimin. Vehnän lisäksi Toikkonen viljelee pelloillaan kauraa ja rypsiä.

Mutalalainen Viinikan tilan isäntä Ari Toikkonen viittoo kotipihaltaan läheiselle vehnäpellolle, joka ei ole aivan niin vehreä kuin sen kuuluisi olla. Seassa on suuria kuivia länttejä, joissa vilja ei idä.

– Ei noita harvoja kohtia enää mikään pelasta. Jos kuivuus jatkuu, voi mennä loputkin. Voi siis olla, että kuukauden päästä tuolla ei kasva enää mitään, maanviljelijä toteaa.

Toikkonen kertoo, että pelloille kylvetyt jyvät tarvitsevat sopivan kosteuden itääkseen.

Jyvän itäessä tulee ensin yksi verso, joka pensoo eli tuottaa lisäversoja sopivassa kosteudessa ja lämmössä. Kuivuuden vallitessa sivuversoontumista ei tapahdu.

Toikkosen mukaan huippusato on siis jo tältä vuodelta menetetty. Hän pitää kuivuutta sadolle pahempana asiana kuin sateita.

– Viime vuonna moni viljelijä menetti satonsa rankkasateiden vuoksi. Minulla viljat pysyivät pystyssä kohtuullisen hyvin. Ainoastaan vehnä ei kelvannut myllyyn.

Kastelujärjestelmä on työläs

Tällaiset kaljut kohdat lisääntyvät pellossa, kun kosteutta ei saada. Mutalalaisviljelijän mukaan täydellisin sää viljan viljelyyn olisi kostean ja lämpimän tasapaino. – Ensin toukokuussa poutaa siihen asti ja että jyvät on saatu piiloon. Sitten tasaista poutaa ja sadetta, niin hyvä tulee.

Toikkosen mukaan maanviljelijän ammatissa on tasapainoiltava jatkuvasti sään ääri-ilmiöiden kanssa.

Vuosikymmenten kokemus on opettanut hänelle, että säälle ei mahda yhtään mitään. Kuivuus ja sade on vain hyväksyttävä  ja sadon eteen on tehtävä se, mikä on mahdollista.

– On otettava, mitä herra antaa. Ei noita yläkerran hanoja pysty kukaan säätelemään, hän sanoo.

Kuivuuden kanssa taistellessa herää kysymys, miksei peltoja sitten kastella.

Toikkosellakin on kastelujärjestelmä, eräänlainen putkikastelulaitteisto, joka koostuu alumiinisesta runkoputkistosta ja useista muoviletkuista sadettimineen.

– EU:n aikana kastelulaitteiston käyttö ei ole ollut kannattavaa, sillä viljan hinta on niin alhainen. Laitteen käyttö on työlästä, joten siksi se ei ole taloudellisesti järkevää.

Ikuista sopeutumista

Mutalalaisviljelijä ei ole luopunut toivosta, vaikka säätiedotus näyttääkin poutajakson jatkuvan. Hän on seurannut maanviljelyyn liittyvää uutisointia tarkasti ja kertoo, että kuiva vuosi tietää alalla konkursseja.

– Monella ei ole muita sivuelinkeinoja viljelyn lisäksi. Tämä ala on ikuista sopeutumista. Onneksi EU-tuet annetaan katovuosinakin ja ne helpottavat hieman omaa tilannettani. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot, Toikkonen huomauttaa.

130 hehtaarin viljelmien lisäksi Toikkonen omistaa myös metsää, joka turvaa toimeentulon tiukalla hetkellä.

– Mutta jos pelloilta ei tule mitään, niin traktorin oston voin unohtaa tältäkin vuodelta. Laajemmin katsottuna tämä voi aiheuttaa ongelmia myös teollisuudelle, kun maanviljelijät eivät pysty ostamaan tarvitsemiaan työkoneita. Kuvateksti: Toikkonen kertoo, että äitienpäivänä kylvetty vehnä on jaksanut toistaiseksi kasvaa hyvän pohjakosteuden voimin. Vehnän lisäksi Toikkonen viljelee pelloillaan kauraa ja rypsiä.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>