Iso Lehmijärven partaalla lumoudut luonnosta, puhdistaudut freskosaunassa, nukut veikeässä hotellihuoneessa ja vaikutut uniikista taiteesta

Katoa Kekkosen ja Kaiharin tavoin Pinsiöön!

Saunasta kantautuu rytmikäs läiske, kun kylpijä läimii tuoreella vihdalla lauhkeaa kroppaansa kuuluisassa kylyssä. Vihtomisen tahdissa Urkin Piilopirtin kävijä silmäilee tutunnäköisiä partoja, viiksiä sekä kulmakarvoja, jotka kuvataiteilija Heidi Piippo on muotoillut savesta Tittelit narikassa -teokseensa. Paikan isäntä Jyrki Sasi rientää hiukset hulmuten kertomaan Kekkos-vitsiä. Sen mukaan Karl Marx, Friedrich Engels, Vladimir Lenin, Josif Stalin, Leonid Breznev ja Vladimir Putin ovat riisuneet naamakarvansa pujahtaessaan sileäpäisen presidentin kanssa löylyihin, ettei UKK vaan pahoita mieltään. Entinen Pyrinnön maja kätkee seiniensä suojiin monta sattumusta ja tarinaa, sillä ystävykset liikemies Kalle Kaihari ja presidentti Urho Kekkonen pruukasivat aikoinaan kadota Pinsiön rauhaan.

Vuoden 2018 taidenäyttelyn nimi on Puutarha ja taide. – Se koostuu useista erilaisista taideteospuutarhoista, kuten eroottisten kukkien puutarha, luonnon monimuotoisuuden puutarha, talvipuutarha ja teollisuustuotteiden puutarha. Lasi on keskeisessä osassa eri teoksissa, Jyrki Sasi kertoo.

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen…
Yrittäjä Jyrki Sasi on antanut sydämensä pinsiöläiselle matkailukeitaalle, jossa pirkanmaalainen maaseutukylä ja moderni taide lyövät kättä toisilleen. Kohteen keskipiste on lempeälöylyinen savusauna, jossa Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen (1900-1986) kylpi tamperelaisen ystävänsä kauppaneuvos Kalle Kaiharin (1899-1989) kanssa.
Mesenaatti Jyrki Sasi on ottanut elämäntehtäväkseen Urkin Piilopirtin taiteellistamisen. Hänen urakkansa on kestänyt jo yksitoista vuotta, eikä keräily- ja hankintapalolle näy loppua.
– Katseeni on hamassa tulevaisuudessa. Laajennan kokoelmaani vuosi vuodelta. Päämääräni on saada valmiiksi uniikista modernista taiteesta rakentuva kattaus, jolle ei löydy vertaa Suomesta, hän sanoo.
Teoshankintojaan tehdessään Sasi pitää tiukasti kiinni reunaehdosta, että jokaisen työn on kestettävä vähintään sata vuotta.
Taidekärpäsen puraisema Sasi satsaa laatuun kartuttaessaan taidevarantoaan. Mies ei jätä hankinnoissaan mitään sattuman varaan. Hän turvautuu ratkaisuja tehdessään taidealan huippuammattilaisiin.
Urkin Piilopirtin kuraattorina toimii puolalaissyntyinen, nykyään suomalainen kuvanveistäjä Radoslaw Zdzislaw Gryta, joka on Kuvataideakatemian kuvanveiston professori.
Kantaaottavista teoksistaan kuulun Grytan töitä on esillä Urkin Piilopirtillä.

Urkin Piilopirtin rantametsikköön on ilmestynyt komeita sieniä. Jyrki Sasi pitää tärkeänä sitä, että kävijä kohtaa taideteoksia paikoissa, joissa niitä ei odoteta olevan.

Arvo ymmärretään tulevaisuudessa

Iso Lehmijärven rannalla järeiden petäjien siimeksessä olevasta Urkin Piilopirtistä on tullut Jyrki Sasille rakas paikka, jota hän rakentaa suurella pieteetillä koko ajan.
– Minulla on kristallinkirkas kokonaiskuva siitä, millaiseksi haluan tämän paikan saattaa. Kuljen tavoitteellisesti kohti unelmaani, hän raikaa.
Joskus Sasi on kohdannut tilanteita, joissa Urkin Piilopirttiä on vähätelty. Hän on vakuuttunut siitä, että tulevaisuudessa paikan ja taideaarteiden merkitys tunnustetaan.
Sasi ammentaa jaksamistaan muun muassa taiteilijoiden, eri museoiden ammattilaisten ja kulttuurivaikuttajien kiittävistä palautteista sekä lausunnoista.
Myös Suomi 100 -juhlakirja noteerasi näyttävästi Sasin ainutkertaisen taidekokoelman ja verrattoman hotellin paviljonkeineen, saunoineen ja lukuisine tapahtumineen.

Kunnianosoitus raakulle

Urkin Piilopirtin läheisyydessä virtaavan Pinsiön- eli Matalusjoen pohjalla elelee niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku.
Jyrki Sasi tekee kunniaa Pinsiön harvinaisuudelle.
Kokous- ja ravintolasali Paviljonki avautuu Helmen maailmana.
Eri taiteilijoiden tätä kohdetta varten suunnittelemat ja valmistamat valaisimet, verhot, arki- ja juhlapoikkiliinat, noutopöydän astiasto sekä ruokalautaset hohtavat raakun helmiäisen eri sävyissä. Ne ovat ainutlaatuisia taideteoksia.
Taideastiasto on Aba Luostarisen, Jari Vesterisen ja Merja Haapalan käsialaa.
Myös kuvataiteilija Mauri Kosonen on vaikuttunut jokihelmisimpukasta. Hänen luomuksensa vangitsee kävijän katseen laiturilla.
– Hartain toiveeni on, että raakkukanta saataisiin elvytettyä ja laji pelastettua, Jyrki Sasi kertoo.

Ilo Lehmijärven rantatöyräällä on tamperelaisen taiteilijan Lars Holmströmin Globus 1 -teos. Se välkehtii iltaauringossa kilvan peilityynen järven pinnan kanssa.

Innostus virisi jo lapsena

Jyrki Sasin taidekokoelmaan perehtyvät kävijät kysyvät poikkeuksetta Urkin Piilopirtin isännältä, miten hän antautui taiteelle.
– Vanhempani arvostivat vahvasti kulttuuria. Taide eri muodoissaan oli monipuolisesti läsnä elämässäni lapsuudestani lähtien, hän kiittää.
– Erityisesti minuun tekivät lähtemättömän vaikutuksen taiteilijat, jotka vierailivat lapsuuden kodissani. Heillä oli paljon mielenkiintoista sanottavaa, joka kiehtoi minua, Sasi lisää.
Mesenaattius onkin langennut Jyrki Sasille kuin illallinen Manulle.
– Taideharrastukseni on tuonut minulle monta hyvää taiteilijaystävää. Vuorovaikutus luovien ihmisten kanssa on erittäin antoisaa, mies iloitsee.
Kun Jyrki Sasi opiskeli vuoden arkkitehtiosastolla, hänessä heräsi taito tunnistaa kauneus ja rumuus. Hänen mielestään taiteen perustehtävä on herättää ihmisessä tunteita.
– Kauneudentaju on suuri elämän lahja, hän kiteyttää.
– Samoin on kauneudenkaipuu, mies lisää.
Tampereella olevasta taidemuseostaan kuulun Sara Hildénin elämäntyö on ollut Jyrki Sasin esikuva.
– Samalla tavalla kuin vaatetusalan yrittäjä Hildén oli taiteen suuri ystävä ja mittavan taidekokoelman kerääjä, haluan rakastaa taidetta ja jättää jälkeeni postmodernistisen taiteen merkkiteoksen. Siinä on elämäntehtäni, jonka idun löysin jo lapsuudessani.
Urkin Piilopirtin kokoelmassa on tällä hetkellä 150 teosta.

Uutta luomassa leipätyössä

– Oy Suomen Ongelmajäte – Finlands Problemavfall Ab, Jyrki Sasi lausuu napakasti, kun hän kertoo ammatistaan.
Diblomi-insinööri Sasi oli todella uuden ja mielenkiintoisen tulevaisuuden edessä, kun hän aloitti työnsä vuonna 1985 juuri perustetussa ympäristöhuoltoalan yrityksessä.
Sen toimintaan kuuluvat vaarallisten jätteiden käsittely, kierrätys ja loppusijoitus sekä maaperän kunnostus ja ympäristörakentaminen.
– Varmasti tällaisten teemojen parissa työskennellessäni olen löytänyt luonnon, ympäristön ja maiseman merkityksen, Urkin Piilopirtin isäntä pohtii.

Urkin Piilopirtti kertoo kävijöilleen jokihelmisimpukasta eli raakusta. Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian kuntarajojen kohtaamispaikalla on kirkasvetinen Matalusjoki, jossa erittäin uhanalainen laji vielä esiintyy. Taiteilija Mauri Kososen The Shelterer -teos pääsee oikeuksiinsa Iso Lehmijärven maisemassa.

Nautintoja neljänä vuodenaikana

Kevät, kesä, syksy ja talvi – neljä vuodenaikaa tuovat omat mausteensa Urkin Piilopirtin tarjontaan.
– Me emme mene kiinni, kun kesälomakausi päättyy, Jyrki Sasi muistuttaa.
Vaikka suvi on Urkin Piilopirtin runsauden aikaa, matkailukohteen elämä ei hiivu puiden varistaessa lehtensä eikä maan saadessa lumivaippansa tai järven jääkantensa.
Syksyn hämärässä ja talven pimeydessä moni puistossa, rannalla ja järvessä oleva työ saa uuden luonteen.
– Valot ovat meidän tärkeä juttumme, Jyrki Sasi terottaa ja vie katsomaan laiturin valotaideteosta.
Hotellin jokainen huone on kalustettu ja sisustettu persoonallisesti. Majoitustiloissa vierailija kohtaa viimeiset taidenautintonsa ennen silmiensä ummistamista.

Ovi avautuu puutarhaan

Tämän vuoden taidenäyttely keskittyy erilaisten puutarhojen esittelyyn.
Arvoituksista pitävä Jyrki Sasi ylistää ensiksi brittien taidot rakentaa maailman kauneimmat puutarhat ja toiseksi hän kysyy arvoituksellisesti, mitä puutarhaa englantilaiset eivät taida tehdä.
– Talvipuutarhaa, hän vastaa pilke silmäkulmassaan.
Tällaista harvinaisuutta Urkin Piilopirtin isäntä toivoo pääsevänsä jo pian esittelemään Iso-Britannian Suomen suurlähettiläälle Tom Dodille Pinsiön maailmankuulussa rauhassa.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Savu- ja taidesauna saavat kaverikseen jääsaunan

Urkin Piilopirtin isäntä Jyrki Sasi on huippuinnostunut äskettäisestä Tampereen nimeämisestä saunapääkaupungiksi. Kansainvälisiä vieraita paljon isännöinyt pinsiöläisen taidehotellin luoja tietää, että hyvien löylyjen on oltava itsestäänselvyys. Hänen mukaansa saunomisen on tarjottava monipuolinen elämys.

Supisuomalainen sauna on nyt in.
Visit Tampere iski kultasuoneen, kun se julisti Mansen toukokuun puolessa välissä Suomen saunapääkaupungiksi.
Nimityksen laineet lyövät koko maakuntaan.
Tampereella on maamme vanhin edelleen käytössä oleva julkinen sauna: Rajaportin sauna, jossa on löylytelty jo 112 vuoden ajan. Laukontorilla viimeistellään parhaillaan saunapaviljonkia, joka avaa ovensa kylpijöille tässä kuussa.
Urkin Piilopirtin isäntä Jyrki Sasi on ottanut kopin saunapääkaupunkiudesta. Hänellä on Pinsiössä kaksi maineikasta kylyä, jotka rikastuttavat Tampereen kaupunkiseudun saunatarjontaa.
Iso Lehmijärven rannalla on presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin tunnetuksi tekemä savusauna, jonka löylyissä on sittemmin hikoillut moni Pirkanmaalla käynyt yritysvieras.
Taiteelle sielunsa antanut Jyrki Sasi tarjoaa saunan ystäville lisäksi taidesaunaa, jossa on sähkökiuas. Tilavaa löylyhuonetta kaunistaa Mauri Matalan maalaama freskomainen kolmiuloitteinen suurtyö.
Kylpijät kuivaavat ruumiinsa taidepyyhkeillä ja pukevat ylleen taidekylpytakit.
Visionääri Jyrki Sasi haluaa hyödyntää luontoa ja käyttää sen suomia mahdollisuuksia. Ensi talvena Urkin Piilopirtillä kylvetään jääsaunassa.
Kylpijät pulahtavat raikasvetiseen pikkujärveen. Uijat ihastelevat veden pinnan alta kohoavaa ja takaisin laskeutuvaa Veden Venlat -veistosta.

Tarina pääosassa

Urkin Pirtin saunat kertovat tarinaa pielaveteläisessä savusaunassa syntyneestä ja koko ikänsä kovista löylyistä nauttineesta presidentti Urho Kekkosesta.
Ecokem Oy:ssä markkinoinnista aikoinaan vastannut Jyrki Sasi tietää kokemuksestaan, että tarinat kantavat pitkälle.
Kekkosen ja Kaiharin suosima piilopirtti kätkee historiaansa lukemattoman määrän juttuja kahdesta omapäisestä älyköstä.
Jyrki Sasin mielestä jokainen kävijä voi luoda oman kertomuksensa ja liittyä Urkin Piilopirtin muisteloihin.

Neuvottelut lauteilla

Presidentti Urho Kekkonen vei vieraansa kernaasti supisuomalaiseen saunaan.
Urkin Piilopirtti on vuosien ajan ollut yrityksien suosima neuvottelupaikka. Lopulta isännät vievät asiakkaansa saunan lämpöön. Palautteet kertovat siitä, että asiaan keskittyminen luonnon rauhassa on mahtava juttu.
Urkin Piilopirtin ainutlaatuinen kokonaisuus sopii kuin piste iin päälle kokous- ja koulutuspäivien, seminaarien ja henkilökunnan virkistys ja tyky-päivien pitopaikaksi. Ne huipentuvat aina saunakokemukseen.
Moni on halunnut tarjota suvuilleen ainutkertaisen perhejuhlan. Nekin kruunataan tavallisesti makoisilla löylyillä.

Sauna kutsuu

Kekkosen ja Kaiharin saunakokemuksen jakaminen kiinnostaa monia saunan ystäviä.
Juhannuksen jälkeisestä perjantaista kuutena peräkkäisenä perjantaina halukkaat pääsevät testaamaan niin savu- kuin taidesaunan.
– Kokonaiselämyksen mahdollistaminen on minun tavoitteenani. Uskon siihen, että hyvähenkinen sauna altistaa vastaanottamaan taidetta, Sasi sanoo.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>