Psykofyysiselle fysioterapeutille keho ja mieli ovat kokonaisuus

”Fyysisen kuormituksen taustalla voi olla psyykkinen kuorma”

Silloin kun keho tarvitsee kuntoutusta, saadaan yleensä lähete fysioterapiaan. Psykofyysisen fysioterapeutin vastaanotolla perehdytään kehon lisäksi mieleen, joka voi olla joskus fyysisten oireiden taustalla.

Erja Kyllönen (oik.) kertoo, että asiakas kokee harjoitteet yleensä helpompana, kun ne tehdään vuorovaikutuksessa fysioterapeutin kanssa.

Psykofyysinen fysioterapia on lähestymistapa, jonka keskiössä on kehon ja mielen yhteistoiminnan ymmärtäminen: ihminen nähdään siis kokonaisuutena, jonka muodostavat mieli ja keho yhdessä.

Ylöjärven Fysiossa psykofyysisenä fysioterapeuttina työskentelevä Erja Kyllönen kertoo, että tavallisesti psykofyysisen fysioterapeutin vastaanotolle hakeutuvat sellaiset ihmiset, joilla oireiden kirjo on hyvin moninainen tai jotka ovat kärsineet kivuista jo pidemmän aikaa.

Joskus oireilun taustalta voi paljastua traumaattinen tapahtuma tai elämänjakso, minkä asiakas havaitsee vasta fysioterapeutin vastaanotolla.

– Vuorovaikutustilanne ja yhdessä kehon kanssa toimiminen johtaa usein siihen, että asiakas alkaa kertoa omista kokemuksistaan. Näin hän voi saada ahaa-elämyksen ja ymmärtää, miksi keho on ollut vaikkapa jännittynyt pitkään.

Jännitystila voi pitkittyä

Erja Kyllönen (oik.) kertoo, että asiakas kokee harjoitteet yleensä helpompana, kun ne tehdään vuorovaikutuksessa fysioterapeutin kanssa.

Kyllösen mukaan mieli voi vaikuttaa kehoon monella tavalla. Esimerkiksi yksittäinen, äkkinäinen tapahtuma voi jättää kehoon jännitystilan, joka pitkittyy psyykkisen kuormituksen alla.

– Psyykkisesti kuormittavia tekijöitä voivat olla vaikka stressaava tai epävarma elämänvaihe, tai vaikka vain stressaava työ, jossa pitää olla valppaana koko ajan. Pikkuhiljaa alkaa tulla muita ongelmia, jotka johtuvat siitä, etteivät keho ja mieli pääse palautumaa.

Näillä ongelmilla Kyllönen tarkoittaa esimerkiksi univaikeuksia ja erilaisia kipuja, jotka pitkä jännitystila laukaisee.

– Fyysisen kuormituksen taustalla voi olla psyykkinen kuorma, joka aiheuttaa kehoon jännitystä ja kiputiloja, hän selittää.

Siksi Kyllönen näkee, että psykofyysisessä fysioterapiassa on erityisen tärkeää edetä asiakkaan omien voimavarojen mukaisesti.

– Jos ihminen on uupunut kymmenen vuoden ajalta, ei hän jaksa noudattaa saamiaan jumppaohjeita. Silloin en neuvo asiakasta jumppaamaan, vaan ohjeistan häntä esimerkiksi käymään lattialle makuulle samalla hengitellen ja asentoa avaten, mikä alkaa pikkuhiljaa herätellä kehoa ja vahvistaa hänen voimavarojaan, hän selittää.

Tavallista fysioterapiaa

Kyllösen mukaan psykofyysisessä fysioterapiassa vuorovaikutus ja kosketus korostuvat.

Psykofyysinen fysioterapia ei ole siis menetelmä vaan lähestymistapa. Kyllönen kertoo ihmisten usein yllättyvän siitä, että psykofyysinen fysioterapia onkin aivan tavallista fysioterapiaa, mutta vain hieman kokonaisvaltaisempaa.

– Harjoituksia tehdessämme pyrimme siihen, että asiakas oivaltaa jotakin itsestään ja omasta kehostaan. Tärkeää on kokemus, ei se, että jokin liike suoritetaan oikein, hän kuvailee.

Kyllönen korostaa omassa työssään myös luovuuden ja kokemuksellisuuden merkitystä. Hän käyttää usein apuvälineenään musiikkia, joka auttaa asiakasta rentoutumaan.

Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota asiakkaan hengittämiseen.

– Vaikka hengitystämme ohjailee autonominen hermostomme, pystymme säätelemään sitä myös itse. Hengityksen säätely on yksi mainio tapa ohjailla kehon ja mielen yhteyttä, hän sanoo.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Rento olo puolessa tunnissa

Myös niska-hartiaseudun jumien helpottaminen voi onnistua ilman hierontaa, pelkkää hengittämistä apuna käyttäen. Haastateltavani Erja Kyllösen avustuksella pääsen kokeilemaan, miten lyhyellä, puolentunnin mittaisella fysioterapialla yläkroppa saadaan rentoutettua.

Käyn tasolle selinmakuulle ja suljen silmät rauhallisen musiikin soidessa taustalla.

Kyllönen ohjeistaa minua tunnustelemaan, miltä eri kehonosat tuntuvat tasoa vasten. Tunnen, että esimerkiksi jalkateräni tuntuvat toisiinsa verrattuna erilaisilta. Myös pohkeet tuntuvat keskenään erilaisilta. Se ei kuulemma haittaa.

Kyllönen neuvoo keskittymään hengittämiseen. Hänen luomansa ajatusleikki tuntuu erityisen tehokkaalta: ilmaa hengitetään pään kautta sisään ja se puhalletaan jalkaterien kautta ulos. Yhtäkkiä hengittäminen tuntuu helpolta.

Hengittelyni tahdissa Kyllönen painelee hartioitani ja käsivarsiani.

– Ai että, miten rentouttavaa, kohta nukahdan, ajattelen.

Kun koko keho on käyty ajatuksen tasolla läpi, tunnustellaan vielä sormet ja varpaat. Enpä ole ikinä aiemmin ajatellut, miten varpaani lepäävät ja kuinka eriltä ne tuntuvat keskenään.

Sitten puolituntinen onkin ohi, liian nopeasti. Nousen ylös ja heilutellen kroppaani hieman. Olo on rento, eivätkä hartiat tunnu enää jännittyneiltä. Kyllösen mukaan rentous on merkki siitä, että saavutimme päämäärän. Ensimmäinen fysioterapiakokeilu ja ajatusmatka omaan kehoon teki siis tehtävänsä.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>