Saisiko olla jotain ihan väkisin?

Juoksen kioskin ovesta sisälle kahvinkiilto silmissäni. Auto käy pihalla. Tiskille on jonoa. Juoksen jonossa paikallanikin, koska kiire ei katoa lihasmuistista. Pääsen kahvin kanssa kassalle.
”Saisko olla jotain muuta?”
”Ei.” Yritän tunkea jo pankkikorttia maksupäätteeseen.
”Ässäarpa?”
Ihmisen elekielen lukutaito? Näytänkö minä ihmiseltä, joka haluaisi nyt päätään kallistellen valita lasivitriinistä itselleen juuri oikean raaputusarvan? Vai näytänkö minä enemmän ihmiseltä, jonka on pakko saada kahvia ja jatkaa matkaa johonkin, missä piti olla jo vartti sitten?
Mietin, että jos annat minun nyt maksaa tämän kahvini rauhassa ja lähteä pois, lupaan tulla takaisin jonain kauniin leppeänä kesäpäivänä, kun ylläni on kukkamekko ja minulla on aikaa valita mieleiseni jäätelötuutti lomapäivääni sulostuttamaan. Sitten minä ostan sen Ässäarvan, ja vaikka raaputankin sen tässä tiskillä, jos nyt saan vaan maksaa ja häipyä.
Toinen, vielä turhauttavampi paikka: Elektroniikka-alan liike. Näissä joutuu esiteinien äitinä asioimaan melko usein. Yhtä usein se poika, jolla on särmän näköinen kauluspaita ja nimilappu rinnassa, kysyy, että mites teidän liittymäasiat?
”Hyvin” ei ole vastaus. ”Kunnossa” ei myöskään toimi.
Ei ole sellaista vastausta, jonka jälkeen poika ei sanoisi: ”Mitä jos kuitenkin katsotaan niitä vähän?”
Jos katsot poikaa syvälle, syvälle silmiin, ja sihiset ”eikatssssota” kulmahampaitasi näytellen, hän ehkä perääntyy. Millään muulla ei.
Sitten katsotaan niitä liittymiä. Jos ne ovat väärän operaattorin, ne pitää tietenkin vaihtaa, mutta vaikka ne olisivat oikean operaattorin, niin ne kannattaa ehkä silti vaihtaa.
Tämä kestää, koska nimissäni on kolme matkapuhelinliittymää ja yksi netti. Ihan kamalaa. Ja mites ruutuplus ja deezer ja netflix ja spotify ja virusturva ja tuoteturva ja superlisäturva? Kaikki kannattaisi olla ja nyt saa kaksi kuukautta ilmaiseksi.
Yhden puhelimen laturin ostaminen tai tabletin huoltoon vieminen kestää tunnin, jos kävelet tähän ansaan.
Ja sitten kun menet hakemaan sitä tablettia huollosta, ja mietit, että nytpä on kaikki liittymät juuri päivitetty ihan parhaaseen DNA:han kaikilla mausteilla, niin huomaat, että myyntipisteen yläpuolelle on ilmestynytkin Elisan logo.
”Mites teidän perheen liittymäasiat”, kysyy poika, jonka kauluspaidassakin DNA on vaihtunut Elisaan.
Lisämyynti. Yksi sana lisää arkisten kirosanojen listaan. Mutta yhdellä poikkeuksella
Olen kioskin kassalla ja kädessäni on yksi Kismet.
”Huomasitko, että noita saa kolme kahden hinnalla”, kysyy myyjä.
Näin saa tehdä. Minä halusin alun perinkin suklaata. Enemmän suklaata on parempi kuin vähemmän suklaata. Suklaatarjoukset ovat hirveän ihana asia ja jos minulta jää sellainen huomaamatta, siitä saa huomauttaa. Mutta Ässäarpaa en ota silti.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>