Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen:

”Kauteni olisi vuoropuhelua ja rauhan rakentamista”

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen keskittyisi valtionjohtajana ensimmäisellä kuusivuotiskaudellaan vuoropuhelun lisäämiseen ja rauhan rakentamiseen. Hänen toimintansa pohjautuisi ihmisyyteen ja inhimillisiin arvoihin. Vasemmistoehdokkaan mielestä tasa-arvon, demokratian ja solidaarisuuden vaalimiselle on aina sijansa.

Merja Kyllönen olisi arvon ja ihmisyyden presidentti. Valtionjohtajana hän edistäisi asioita omalla esimerkillään. – Kiertelisin Suomea ja mahdollistaisin laajan yhteiskunnallisen arvokeskustelun vaikeistakin asioista.

Merja Kyllönen ajattelee kansakuntamme perusarvojen muuttuvan varsin hitaasti. Hänen mielestään sen sijaan kansalaisten asenteet ja moraaliset sekä eettiset pelisäännöt vaihtuvat nopeastikin.
– Kun yhteiskunnat ovat murroksessa, moraaliset ja eettiset toimintamallit järkkyvät ja muuttuvat. Voimme hyvin kysyä, keskitytäänkö nykymaailmassa enemmän vain yksilötason asioihin. Tyypillinen pohdinta liittyy tiiviisti lähtökohtaan, miten kaikki vaikuttaa minuun. Meidän olisi löydettävä lähestymistapoja, joissa kykenisimme laajasti ajattelemaan myös muita ihmisiä, presidenttiehdokas herättelee
Vasemmistokandidaatin mielestä yhteiskuntamme yleinen arvoilmasto on paikoin koventunut. Hänen mukaansa kiristymisestä kertovat ihmisten heittämät kysymykset: ”tarvitseeko minun auttaa muita?”, riittääkö, että minä pärjään?” ja ”onko toinen vähäosainen syyllinen toisen vähäosaisen heikkoon tilaan?”.
– Uskallammeko syvällisesti tutkia olojemme syitä ja seurauksia? hän haastaa.
– Onko meidän vain helppoa langeta yksinkertaistuksiin ja nopeasti heitettyihin vastauksiin? Siinäpä pähkinä ratkaistavaksemme.
Europarlamentaarikkona toimiva Merja Kyllönen on aistinut koko maanosamme tahmovan arvojen kriisissä. Hänen mukaansa Euroopan ahdingosta kertovat esimerkiksi perusarvojen kyseenalaistaminen, oikeusvaltioperiaatteen haastaminen ja median ilmaisuvapauteen puuttuminen.

Eriarvoistuminen turvallisuusuhka

Presidenttiehdokas nostaa kaksi asiaa aikamme suurimmiksi turvallisuusuhkiksi. Merja Kyllösen mielestä vaara vaanii maiden sisäisessä eriarvoistumisessa ja ilmastonmuutoksessa.
Turvallisuuspolitiikasta vastaavana presidenttinä Kyllönen veisi tasa-arvoajattelua kaikkialle. Hänen mielestään perinteinen turvallisuuspolitiikka ei yksin riitä nykyajan uhkien torjumiseen.
– Osattomuus luo kasvualustan hajaannukselle, joka aiheuttaa uudenlaisia turvallisuusuhkia muun muassa terrorismin lisääntymisenä, Kyllönen tarkentaa.
Vasemmistoehdokas korostaa vakaan Suomen poistavan syrjintää, pienentävän kansalaisten tuloeroja, kouluttavan kaikki ihmiset ja säilyttävän tiukasti oikeusvaltion periaatteet.
– Tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta hyvinvointipalveluineen vahvistaa ihmisten keskinäistä luottamusta ja edistää kansakunnan vakaata kehitystä. Jokaisen on voitava tuntea olevansa osallisena tässä kaikessa, Kyllönen painottaa.
– Kestävä yhteiskunta on kansalaisilleen puolustamisen arvoinen asia, hän tiivistää.
– Sivistyksen, koulutuksen, yhdenvertaisten palveluiden ja asiallisen toimeentulon varaan rakentuva kansakunta on eheä, vankka ja osaava. Tällainen yhteiskunta selviää kaikista kohtaamistaan haasteista, Kyllönen vakuuttaa.
Kansanjohtajana Kyllönen pitäisi määrätietoisesti esillä ilmastonmuutoksen synnyttämää globaalia haastetta. Hän teroittaa ilmastonmuutoksen olevan kaikkien ihmisten ja jokaisen maanosan asia.
– Viime vuosina Euroopassa koettu sotatoimien aikaansaama pakolaiskriisi on vasta pientä alkusoittoa sille hädälle, joka eteläisen pallonpuoliskon väestöä uhkaa ilmastokatastrofin edetessä. Kaikkien poliittisten päätösten on viimeistään nyt pohjauduttava kestävään ilmastopolitiikkaan, hän vaatii.
– Suomi voi olla tiennäyttäjä koko muulle maailmalle. Olemme esimerkkinä, kun sijoitamme varamme rauhanvarustelun hengessä koulutukseen ja elämää turvaavaan innovaatiotutkimukseen.

Erilaiset alueet vahvuutena

Kyllösen Suomi on kokonaan asuttu ja elinvoimainen maa.
– Meidän suomalaisten on ymmärrettävä, että pinta-alaltaan laaja maamme ammentaa vahvuutensa erilaisista alueista, hän muistuttaa.
– Yhteiskuntamme ei saa tehdä sitä virhettä, että se omilla toimillaan eriarvoistaa niin alueet kuin niiden asukkaat.
Merja Kyllönen sanoo kotimaamme maakuntineen olevan aarreaitan. Hänen mielestään keskenään erilaiset alueet ovat yhteiskuntamme omavaraisen huoltovarmuuden takaajia.
– Tätä voimavaraa ei kannata ajaa alas, hän linjaa.
Tasavallan presidenttinä Kyllönen osoittaisi arvostuksensa alueille kiertämällä niitä ahkerasti.
– Pitäisin kiinni vahvasta yhteydestäni maakuntiin, jotka asukkaineen ovat rohkeasti kannatelleet minua erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Kansalta valtakirjansa presidentiksi saavan ihmisen on tunnettava suomalaisten arki huolineen ja murheineen sekä myös iloineen, hän miettii.
– Eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen on tärkein keinomme taata koko Suomessa yhteiskuntarauha, Kyllönen naulaa.

Merja Kyllönen

KOKO NIMI: Merja Kyllönen
SYNTYMÄAIKA: 25.01.1977
NYKYINEN AMMATTI: Euroopan parlamentin jäsen
PERHEOLOT: Naimisissa
HARRASTUKSET: runot, koirat, raivaushommat (kesäisin), askensio ja meditaatio

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.