Liian monissa uutisissa ja oppikirjoissa kehutaan kouluruoan olevan monipuolista ja ravitsevaa. Näin tällaisen tekstin jopa terveystiedon kirjassa, jossa sanottiin kouluruoan olevan päivän tärkein ateria, ja että sitä pitää syödä kunnolla.
On kuitenkin vaikeaa syödä koulussa ravitsevasti ja monipuolisesti, kun vähintäänkin kahtena päivänä viikossa on keittoa tai puuroa. Jonain viikkona voi olla jopa kaksi kertaa keittoa ja kerran puuroa.
Puuroa kuuluisi syödä aamupalalla, eikä sen missään tapauksessa pitäisi olla päivän pääruoka. Koulun keitotkaan eivät ole yhtään parempia, koska ne sisältävät yleensä noin 80 prosenttia perunaa, 15 prosenttia porkkanaa ja loput jauhelihaa tai nakkeja.
Pahin kaikista on kasvissosekeitto, joka muistuttaa vauvan velliä. Vain kaksi tai kolme kertaa viikossa on ”kunnon” ruokaa, jossa on erikseen perunaa tai riisiä, lihaa tai kalaa ja salaattia. Tällöin jää monenakin päivänä nälkäiseksi.
Ei maksaisi paljon vaivaa, jos joka päivä kouluun saataisiin kunnon ruokaa? Ei kaikkien tarvitse pitää siitä, mutta jos siitä menisi edes nälkä, niin jaksaisi vielä monta tuntia.
Kouluruoan puutteiden takia moni oppilas voi olla väsynyt ja nälkäinen koko päivän, eikä jaksa keskittyä tunnilla. Jos kouluruokaan panostettaisiin ja käytettäisiin vähän enemmän rahaa, niin oppilaat olisivat taas virkeitä ja jaksaisivat keskittyä.
Jos käytettäisiin muutama sentti enemmän jokaisen oppilaan kouluruokaan, niin kaikki jaksaisivat paremmin eikä keittäjien tarvitsisi kuunnella niin paljon valitusta. Siitä olisi siis kaikille hyötyä.
PYRY PARVIKKO, 8 B
Ylöjärven Yhtenäiskoulu
Kahdeksasluokkalaisella on jo ainakin seitsemän vuoden kokemus kouluruokailusta. Joten kirjoittajan kokemusasiantuuttijuutta en kiistä. Hienoa lukea, että makuasioistakaan ei kiistellä vaan tyytymättömyyden syy on kokemus puutteista ravitsemuksellisuudessa.
Jäin kaipaamaan kuitenkin näyttöä kokemuksen pohjaksi ja löysin netistä vko 2/ 2018 Ylöjärven ruokalistan. https://peda.net/yl%C3%B6j%C3%A4rvi/peruskoulut/yy/ilmoitukset/ruokalista2
Ma: Lihakeitto
Ti: Tonnikalapasta
Ke: Jauhelihakastike
To: Kinkkukiusaus
Pe: Porkkanapyörykät
Mitenköhän oppilaat arvioivat etukäteen tämän ruokalistan tukevan jaksamista?
Kirjoittaja vihjaa, että keittäjille valittaminen ei ole auttanut. Onko valittaminen valittamalla joskus auttanut johonkin? 😉
Mitäs jos olisi mahdollisuus kokeilla antaa rakentavaa kritiikkiä? Yksin oppilaan ei hommaan kannata edes ruveta, mutta aloitteen tekijä voi olla yksikin oppilas.
Ja hommaa saa tehdä ihan kouluajalla! Siihen velvoittaa mm. Tampereen kaupunkiseudun peruskoulun opetussuunnitelma ”Oppilaita kannustetaan osallistumaan
kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. ” (s. 33 ja 35, hyväksymispäivämäärä puuttuu dokumentista, mutta oletan eperusteet-sivuston linkittävän valideihin dokumentteihin).
https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-ylops-service/api/dokumentit/4041412
Kouluruokailusuositus vuodelta 2017 antaa käytännön neuvoja osallistumiseen sekä myös kuvia kouluruokailun malliaterioista. Vaikutavatko kuvien ateriat täyttäviltä?
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131834/Syo%C2%A6%C3%AAda%C2%A6%C3%AAa%C2%A6%C3%AAn_ja_opitaan_yhdessa%C2%A6%C3%AA_korjattu_5.2017_WEB.pdf?sequence=1
Jos oikein innostutaan, niin koulu voi nimittää kouluruoka-agentteja vaikuttamaan koulun ruokailuun!
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/kouluruoka-agentin-kasikirja/mika-kouluruoka-agentti
Veikkaan, että näillä työkaluilla löytyisi keino saada se muutama sentti enemmän jokaisen oppilaan kouluruokaan” sekä myös löytyisi vaikuttavin tapa käyttää ne sentit. Sillä perustelut, että kouluruoka auttaa jaksamaan paremmin on erittäin hyvä!
Maistuvaa ja vaikuttavaa vuotta 2018!
Aloita tekemällä välttämätön, sitten tee se mikä on mahdollista, ja pian teet mahdottomia.
— Fransiskus Assisilainen (1181-1226)
On täysin tolkutonta nykyisten pullamössösukupolven kasvattien, veteliien ja mukavuuden haluisten kouluaisten jatkuva valitus kouluruuasta, jonka veron maksajat hyväntahtoisesti kustantavat. Suomi on harvoja maita, joissa koululaiset saavt mitään ilmaista ravintoa.Sopisi kysyä, jos tuntee,joltain -1940-50 ent.koululaiselta koulurukilusta. Silloin riippuen kunnasta sai kerran päivässä jotain, kauravelliä, ruispuuroa ehkä marjapuuroa,johon oli kerättävä itse marjat.Peruna-llihasoppa oli harvinaista. Leivät,eväät oli tuotava kotoa. Nyt nirppanokat koululaiset ilmeiset boikotoivat tarjottua kouluruokailua ja käyvät Soppeenmäessä ke-alepitsoilla tai kaupoissa, mm.Lidlissä pullaostoksilla. Se näkyy torialueelle , kaduille Linkin sisäänmenoissa heitettyinä jätteinä. Siellä näkyy maleksivan energia-tai vahvempaa nauttivia, leuhkasti tupakoivia ”teinejä” asiakkaiden kuluntukkona. Näin röyhkeimmät tulevaisuuden toivot kai luulevat pääsevänsä elonsa loppuuun aluksi hauskasti ja helposti pakollisen koulun läpi keplotellen, yhteiskunnan laskuun kelluen kuin kai esikuvansa, vanhempansa? Valtion valtava velka ( 20000 e/ joka nuppi) ja jatkuva velanotto saattaa kaataa haaveet?
Yli 30-vuotisen työuran tehneenä haluan rehellisesti sanoa että en olisi ikinä tehnyt päivääkään töitä jos olisin tiennyt kunka läpi-mätä maa Suomesta kehittyy , jos joku pitää Suomea hyvinvointi ja oikeusvaltiona se ei tiedä eikä ymmärrä mistään mitään .