Työtupa sai tonnin joululahjaksi

Paikallisbaari lahjoitti vajaan vuoden tippirahat kehitysvammaisten työtuvan iloksi.
Bar Backyardin lahjoitus

Tippituoppi on tyhjä, ja jäljellä on vain tilisiirtokuitti. Hymyä riittää niin ravintolapäällikkö Miia Koskisella (oik.) ja yrittäjä Jarmo Laaksolla (2. oik.) kuin kehitysvammatyön Piia Raittisella (2. vas.) ja Sanni Rantasella sekä työtuvan väellä. Lahjarahalla hankitaan ainakin soittimia.

Vuoden mittaan soppeenmäkeläisen Bar Backyardin väki tiputteli saamiaan juomarahoja tippituoppiin tiskin taa. Mutta henkilökunta ei tyhjennellyt tuoppia omiksi tuloikseen vaan siirsi aina rahat syrjään ja odotti tonnin kertymistä.

Viime viikolla summa sitten päätyi Mikkolan työtuvalle, aika joululahjaksi.

Iloa tarvitseville

Lahjaidea syntyi edellisen hyväntekeväisyystempauksen innoituksesta. Backyard lahjoitti edellisenkin tippitonninsa, tuolloin lastenklinikan hyväksi, ja jo silloin päätettiin antaa seuraavakin tippierä lahjaksi.

– Onhan paljon kivempaa lahjoittaa hyvä mieli apua tarvitseville kuin pitää rahat itse. Kun kumminkin työstä saa jo palkkaa, ravintolapäällikkö Miia Koskinen selittää.

Juuri tonnin summaan päädyttiin, kun edelliskerralla tippiä oli kertynyt ensin jokunen sata.

– Ajattelimme, että kerätään nyt tonni. Se on mukava pyöreä summa, ja oli jokin tavoite. Asiakkaatkin kyselivät, joko se on täysi, Koskinen kertoo nyt jatketusta konseptista.

Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa järjestävä tupa valikoitui kohteeksi, sillä se on osuvasti naapurissa. Vieressä niin ikään sijaitseva nuorisotila Olkakin oli vaihtoehto, mutta tupa veti tällä kertaa pidemmän korren.

– Se oli sydäntä lähellä. Olen aikoinaan ollut kehitysvammaisten henkilökohtaisena avustajana.

Harvaa ekstraa

Tieto lahjasta yllätti tuvan väen iloisesti.

– Kiva, että meitä näin naapurista huomioidaan, kun tässä kumminkin päivittäin nähdään. Me kävimme esittämässä tiernapoikaesityksen baarissa. Puolin ja toisin…, tuvan vastaava ohjaaja Piia Raittinen hymyää.

– Kehitysvammaiset ovat pieni ryhmä verrattuna vaikka lapsiin tai vanhuksiin. He jäävät monesti vähemmälle huomiolle, kehitysvammahuollon osastonhoitaja Sanni Rantanenkin iloitsee huomionosoituksesta.

Lahjoitukset kehitysvammahuollolle eivät olekaan kovin yleisiä, vaikkeivät tavattomiakaan. Viime vuosina niitä on tullut muutamia mutta yhä tiheämmin.

– On havahduttu, kun kehitysvammaiset ovat tulleet näkyviin. Ei enää olla laitoksissa syrjässä, Raittinen myhäilee.

Yleensä lahjoitukset tulevat kolmannelta sektorilta tai yksityisihmisiltä, joten tämänkertainen yrityslahjoittaja on iloinen poikkeus. Kehitysvammatyö voi saada siivuja myös kaupungille tulevista lahjoituksista.

Suorat lahjoitukset ovat yllättävää ekstraa, kun lahjoitussiivut kaupungilta taas ovat tarkemmin harkittua, suunniteltua ja budjetoitua. Suorat rahalahjoitukset ovat yleensä muutaman sadan luokkaa, joten tonni on sievoinen summa. Sillä aiotaan hankkia nyt odotettuja toimintavälineitä, joihin perusbudjetti ei noin vain veny.

– Lahjoituksilla saadaan luotua päiviin sisältöä ja toteutettua toiveita. Tuvan asiakkaille ja työntekijöille tulee tunne, että teemme hyvää juttua ja se on huomattu, Rantanen iloitsee.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?