Väinö ja tulevaisuus

Hyvä pelaaja luistelee sinne missä kiekko on, mutta loistava pelaaja luistelee sinne mihin kiekko on tulossa. Wayne Gretzkyn kerrotaan vastanneen näin kysymykseen, mikä tekee hyvästä pelaajasta loistavan. Tästä Väinön filosofisesta ajattelulogiikasta voi olla malliksi otettavaa monessa toimintaympäristössä.
Vaikkapa yritysmaailmassa, hyvä yritys kehittyy sinne missä markkinat ovat. Loistava yritys kehittyy sinne mihin markkinat ovat tulossa. Se on edelläkävijä, joka luo kysyntää ja markkinan. Loistavat yritykset eivät ota mallia oman toimialan huipuista. Ne ottavat mallia niistä muiden toimialojen huipputoimijoista, jotka hallitsevat ydinprosessit parhaiten, kuten johtamisen, viestinnän, logistiikan tai palvelut.
Parhaat kehitysmallit harvoin, tuskin koskaan, löytyvät omalta toimialalta. Vaikutteet ja kehittämisen inputit löytyvät usein oman kuplan ulkopuolelta.
Miten Väinön ajatus sopii kuntaympäristöön? Jatketaanpa ajatusta: Hyvä kunta kehittyy sinne, missä yhteiskunta on. Loistava kunta kehittyy sinne, mihin yhteiskunta on tulossa. Se on edelläkävijä joka tekee tulevaisuuden, luo muutosta eikä alistu vain sen kohteeksi.
Loistava kunta ei ota mallia vain muista kunnista. Se ottaa mallia sellaisista toimintaympäristöistä, jotka hallitsevat ydinprosessit parhaiten, kuten johtamisen, viestinnän, logistiikan ja palvelut.
Parhaat kehitysmallit eivät tässäkään tapauksessa usein löydy omalta toimialalta. Parhaat mallit voivat piileskellä lähellä mutta kuplan ulkopuolella.
Entäpä Väinö koulussa?
Kokeillaanpas: Hyvät koulut kehittyvät sinne missä maailma on. Loistavat koulut kehittyvät sinne mihin maailma on tulossa. Maailma on iso sana, mutta pienempää ei voi käyttää. Ei vaan voi.
Loistava koulu kasvattaa lapset siihen tulevaisuuden maailmaan, minkä me aikuiset teemme. Loistava koulu ei ota mallia vain huippukouluista. Se ottaa mallia niistä toimintaympäristöistä, jotka hallitsevat ydinprosessit parhaiten, kuten johtamisen, viestinnän, logistiikan ja palvelut.
Tässä luonnollisesti pitää normaalin palvelut-käsitteen seiniä hieman levittää ja kattoa korottaa. Koulunkaan parhaat kehittämismallit eivät löytyne kuplan sisältä.
Nämä viiteryhmien esimerkit elävät toki ajassa eivätkä kuplat ole läpäisemättömiä kupoleita.
Mahdolliseksi, mutta haastavaksi kehittymisen tekee, että teknologiamuutos tulee olemaan huiman nopeaa ja edelleen kiihtyvää.
Kiihtyvyyttä kuvasi OP:n Reijo Karhinen suurin piirtein siten, että:
”Aikoinaan televisio, yli puoli vuosisataa sitten, sai 50 miljoonaa käyttäjää kolmessatoista vuodessa. Internet yli 20 vuotta sitten teki saman neljässä vuodessa. Facebook viime vuosikymmenellä 3,5 vuodessa. Instagram sittemmin kuudessa kuukaudessa. Angry Birds taannoin 35 päivässä ja Pokémon Go hiljattain 19 päivässä.”
Seuraavissa yhä monipuolisemmissa teknologiasovellutuksissa ehkä jo nopeamminkin ja niitä tulee kasvava määrä. Laittakaamme siis kuplamme limittäin ja isot aukot väliin, että opimme enemmän toisiltamme.

TIMO HALTTULA

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?