50 vuotta täyttänyt kaupunginvaltuutettu Riikka Salakari on tehnyt omannäköisiään ratkaisuja elämässä. Ne ovat mahdollistaneet suurperheen ja oman yrityksen.
Vaikka Riikka Salakari alkoi pyörittää omaa yritystä vasta päälle nelikymppisenä, hän oli ollut aina yrittäjyyshenkinen ja miettinyt, että ”jonakin päivänä pyöritän vielä omaa yritystä”.
Oma firma, kymmenen lasta ja asema kaupunginvaltuutettuna.
Monelle riittäisi yksikin osa-alue, mutta juuri 50 vuotta täyttäneellä Riikka Salakarilla on nämä kaikki.
Ei Salakari tosin ole aivan kaikkea saavuttanut kerralla. Ensin hän sai lapsia.
– Olen aina halunnut ison perheen. Hain aikoinaan lastentarhanopettajaksi, enkä päässyt. Sanoin, että toivottavasti saadaan sitten lastentarha kotiin.
Salakarin vanhin lapsi on nyt 27-vuotias ja nuorin seitsemän. Lapsista kuusi on tyttöä ja neljä poikaa. Seitsemän lapsista asuu edelleen kotona. Lastenlapsiakin on viisi, ja Salakari kertoo näkevänsä heitä usein.
Itse asiassa Salakarin nuorin lapsi ja vanhin lastenlapsi – molemmat tyttöjä – ovat kuin paita ja peppu.
– Nuorimmalla lapsellani oli alkuun mustasukkaisuutta. Meidän piti sopia, että toinen lapsista istuu äidin polvella ja toinen mummun, jos he halusivat syliin yhtä aikaa.
Keskittykää myös perheeseen!
Riikka Salakari oli lasten kanssa kotona 22 vuotta, sillä hän halusi hoitaa lapsensa itse. Nyt hän haluaa rohkaista muitakin vanhempia tekemään sitä, mikä tuntuu oikealta:
– Haluan viestittää nuoremmille vanhemmille, että elämässä kerkiää paljon. Kun lapset ovat pieniä, elämässä ei kannata pitää kauheaa kiirettä. Jos luo vain uraa ja tekee rahaa, läheiset jäävät puuttumaan. Antakaa eri elämäntilanteissa aikaa perheelle.
Salakari on tästä oiva esimerkki. Hän työskenteli kyllä lasten välissä jonkin verran, mutta kotoa käsin.
Kun hänen miehensä perusti vuonna 2011 oman LaatuSa Oy -nimisen yrityksen, joka keskittyi esimerkiksi laatukonsultointiin, Riikka Salakari alkoi tehdä sen nimissä myös lasten hoitopalveluja. Vuonna 2014 yrityksen nimeksi vaihtui Hoivapalvelu Valkokulta Oy, ja pääalaksi tulivat lastenhoidon lisäksi ikäihmisten kotipalvelut.
Nykyisin suurempi osa palveluista keskittyy vanhuksiin, ja töitä tehdään pääosin Ylöjärvellä, Tampereella, Pirkkalassa ja Nokialla.
Työntekijöiden tarpeita pitää tukea
Riikka Salakari kertoo, että yrityksen saama hyvä palaute johtuu työntekijöiden hyvinvoinnista.
Valkokullalla on yhdeksän vakituista työntekijää ja saman verran töihin tarvittaessa tulevia työntekijöitä.
Toimitusjohtaja Salakari haluaa tukea työntekijöidensä erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita, ja työntekijät tekevät joustavasti esimerkiksi 50-, 80- ja 100-prosenttista työaikaa. Sekin onnistuu, että joku voi halutessaan viettää keväisin pari kuukautta Balilla, jos asiasta sovitaan ajoissa.
– Saamme hyvää palautetta. Monista asiakaspalautteista tulee meille kymppejä. Se johtuu siitä, että työntekijöillämme menee hyvin.
Salakari pitää työstään, jossa hän keskittyy muun muassa verkottumiseen, työnjohtoon ja kehittämiseen.
– Tämä on samaan aikaan erilaista kuin kotona olo, mutta myös samanlaista ihmisten johtamista.
– Mies sanoo, että olen käynyt johtamisen korkeakoulun kotona. Suurperheen äidin työ on lennonjohtotornissa olemista.
Salakaria pyydettiin politiikkaan
Samoihin aikoihin, kun työelämä alkoi vetää, Takamaalla asuvasta Salakarista tuli myös kaupunginvaltuutettu.
Hän oli ollut varavaltuutettuna jo entisessä kotikunnassaan Sastamalassa, ja kun Salakari muutti Ylöjärvelle, häntä pyydettiin mukaan politiikkaan myös täällä.
Salakari kertoo, että hänellä on aina ollut laajat sosiaaliset verkostot.
– Olen tällainen itäsuomalainen luonne, saan ystäviä helposti.
Salakari istuu kaupunginvaltuustossa nyt toista kautta.
Lapsilla on oma pyykkipäivä
Vielä on kertomatta, miten Salakari kykenee kaikkeen: politiikan tekemiseen, pyörittämään yritystä ja vielä 12-henkistä perhettäkin. Ja tekemään myös omia juttujaan eli pelaamaan lentopalloa, lukemaan ja matkustelemaan.
Salakari kertoo olevansa energinen ihminen, joka ei juutu tai jossittele. Hän osaa priorisoida ja katsoa asioita positiivisesti. Jos hän mokaa, tai jokin asia ei onnistu, Salakari koettaa uudelleen, eikä jää miettimään liikaa menneitä.
Priorisointi ja delegointi esimerkiksi kotona sujuvat seuraavaan tapaan:
– Jokaisella on päivä, jolloin hän hoitaa pyykit ja tiskit. Jokainen myös siivoaa oman huoneensa.
Koska perheenäiti ei ole enää koko ajan kotona, on selvää, ettei hän ehdi pestä kahta pyykkikoneellista ja kahta tai kolmea tiskikoneellista päivässä.
– Silloin kun meillä oli vielä yhdeksän lasta kotona, lakanapyykki vietiin pesulaan. Siitä oli suuri apu.
Taksikuskina eli lasten harrastuksiin viejänä Salakari kertoo olevansa edelleen. Siihen saa uppoamaan aikaa perheessä, jossa harrastetaan sählyä ja jääkiekkoa ja käydään musiikkiopistolla.
Tosin silloin, kun useimmat lapset olivat pieniä, heitä ei viety harrastuksiin lainkaan. Lapset harrastivat silti kaiken aikaa omassa pihassa ja läheisessä puistossa ja tekivät itselleen esimerkiksi skeittirampin. Ja vaikka heitä ei viety mihinkään, heistä tuli silti varsin liikunnallisia.
Viimeisimmät kommentit