– Suomalaiset ovat rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntaa iskelmien voimalla

Pasi Kauniston Lakeuden kutsusta varttui kansallislaulun omainen kappale

Ylöjärveläinen tähtiartisti Pasi Kaunisto, 67, tietää, mikä merkitys sinivalkoisella iskelmämusiikilla on suomalaisille. Jo reippaan puolen vuosisadan uran laulajana tehnyt kultakurkku aistii kansalaisten ymmärtävän kevyen musiikin suuren arvon yhteiskunnan hengen luojana ja kansakunnan yhdistäjänä. Taiteilija on vakuuttunut siitä, että katajainen kansa turvautuu tulevaisuudessakin populaarimusiikkiin. – Jokaisella aikakaudella on omat tulkitsijansa, muistuttaa mies, jonka musiikki on soinut eetterissä, televisiossa, äänitteillä sekä livetilaisuuksissa 1960-luvun loppupuolelta lähtien.
Pasi Kaunisto

Runsaan viiden vuosikymmenen uran iskelmälaulajana tehnyt ylöjärveläinen Pasi Kaunisto tietää, että kevyt viihdemusiikki antaa suomalaisille paljon elämänvoimaa. Artistin mukaan iskelmät auttavat ihmisiä käsittelemään erilaisia tunteita. – Monet naiset ja miehet ovat rakastuneet toisiinsa tanssiessaan musiikkini tahdissa, laulunlyömä iloitsee.

Iskelmälaulaja Pasi Kaunisto katsoo kotinsa ikkunasta avautuvaa avaraa Näsijärvi-maisemaa.
Artisti sanoo suomalaisten rakastavan niin vesistömiljöitä kuin kotikutoisia iskelmiä.
Huippuartisti on laulanut liki kaikilla Suomen niemellä olevilla tanssilavoilla ja -paikoilla, jotka yleensä ovat sadunhohtoisissa postikorttimaisemissa jokien, lampien sekä järvien äärillä.
Viihdemusiikki käsittelee perinteisesti kahden ihmisen välistä suurta rakkautta tai miehen ja naisen huutavaa kaipausta tulla rakastetuksi.
1960-luvun lopulla kotikutoisen iskelmän tulkiksi noussut Pasi Kaunisto on vakuuttunut siitä, että suomalaiset ovat ammentaneet elinvoimansa niin rukouksesta kuin iskelmämusiikistakin.
Monta suurhittiä tulkittavakseen saanut ylöjärveläismuusikko kiittää lyyrikkoja, jotka ovat vuosikymmenestä toiseen onnistuneet kuvaamaan kattavasti suomalaisten suuria tunteita.
– Meillä on ollut kansakuntamme väkimäärään verrattuna erittäin paljon välkkyjä tekstintekijöitä. Minulla on ollut suuri kunnia tehdä työtäni mestarillisten säveltäjien ja sanoittajien kanssa, konkari kiittää.
Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivän kynnyksellä Pasi Kaunisto kunnioittaa muiden muassa jo edesmenneiden säveltäjä Toivo Kärjen ja sanoittajien Tuula Valkaman, Reino Helismaan sekä Juha Vainion muistoa.

Juhlavuosi tarjoaa työtä

Pasi Kaunisto arvostaa sitä, että suuri yleisö pitää häntä yhtenä Suomen äänenä.
– Kansan suosio tekee minut nöyräksi. Yleisö on aina myös paras kannustaja. Se, että kuulijat saapuvat kerta toisensa jälkeen esiintymispaikalle, on kiitollisin palkka tehdystä työstä, hän tilittää.
Laulaja muistuttaa, ettei aallon harjalla oleminen ole itsestäänselvyys.
Pasi Kaunisto sai tehdä ensimmäisen levynsä jo 18-vuotiaana nuorukaisena. 19-kesäisenä pellavapäänä hän räjäytti pankin levyttäessään Koskaan et muuttua saa -biisin, joka kruunasi hänen lopullisen läpimurtonsa suomalaisen iskelmätaivaan kestosuosikiksi.
– Olen saanut esitettäväkseni timantin upeita lauluja, mies sanoo.
Pasi Kaunisto on kiertänyt Suomineitoa tämän vuoden ajan itsenäisyyden juhlavuoden tiimoilta kokoamansa ohjelmiston kanssa.
Mies on ollut kiertueella muun muassa Korsuorkesterin kera.
– Lauteille nouseminen on joka kerta yhtä suurta juhlaa, artisti tunnelmoi.
– Eri ikäryhmiin kuuluvat ihmiset haluavat kuulla tuttuja ja rakkaita lauluja, jotka ovat merkinneet heille paljon heidän elämänsä eri tilanteissa. Vaikka olen laulanut Lakeuden kutsun noin 40 000 kertaa, en ole kyllästynyt sen tulkitsemiseen, hän korostaa.
Pasi Kaunistolla on liki 500 levytettyä laulua.
– Olen onnen Pekka, kun laulukavalkadini on runsas. Ohjelmistossani on kappale tilanteeseen kuin tilanteeseen, hän riemuitsee.
Ylöjärveläinen kestosuosikki aikoo esiintyä tulevaisuudessakin.
– Suomen todellinen juhlintahan vasta käynnistyy 6. joulukuuta, kun vietämme itsenäisyytemme 100-vuotispäivää. Aion kiertää kotimaata koko ensi vuoden itsenäisyysteeman pohjautuvalla musiikkikattauksella, hän paljastaa.

Tarjontaa syrjäseuduillekin

Suomi on konserttisalien luvattu maa.
Pasi Kaunisto arvostaa sitä, että pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa on korkeatasoiset musiikkitalot.
– Kiertueeni on johtanut esimerkiksi Imatralle, Järvenpäähän, Kuopioon, Mikkeliin, Poriin ja Turkuun, joissa on erittäin hyväakustiset salit, hän kehuu.
– Ihmiset saapuvat hyvin paikalle. Osallistuminen on todiste siitä, että ihmiset janoavat kulttuuria, mies lisää.
Iskelmälaulaja täydentää repertuaariansa kansanlauluilla, isänmaallisella musiikilla sekä hengellisellä annilla.
– Suuri osa kansalaisista on kaikkiruokaisia. Ihmiset arvostavat niin kevyttä kuin vakavaa antia, Kaunisto tilittää.

Kuin kansallislaulu

Sinivalkoinen ääni on kajauttanut lukuisia kertoja Suomen kansallishymnin muun muassa Ranskan maalla.
– Oi maamme herkistää minut joka kerta, Pasi Kaunisto kertoo.
Artisti riemuitsee siitä, että eräästä hänen supersuositusta iskelmästään on tullut kansallislaulun kaltainen kappale.
– Kun sain esitettäväkseni Lakeuden kutsun, pohjalaiset ottivat kipaleen maakuntalaulukseen. Kiertäessäni Suomea ristiin ja rastiin kansalaiset nimesivät biisin maan toiseksi kansallislauluksi. Tämä sanoitus on merkinnyt minulle itsellenikin poikkeuksellisen paljon, Kaunisto pohtii.
Iskelmälaulaja on havainnut yleisön keskuudessa ollessaan Lakeuden kutsun herisyttävän kyyneleet niin naisten kuin miestenkin silmäkulmiin.
– Lyyrikko käsittelee tekstissään ihmisen kaipuuta synnyinseudulle. Suuri osa 1950-luvulla syntyneistä ihmisistä lähtien on muuttanut opiskelujen tai töiden takia pois kotiseudultaan. Uusilla asuinpaikkakunnilla ihmiset muistelevat sukulaisiaan ja tärkeitä paikkoja. Lakeuden kutsu kertoo suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta. Siksi laulu säilyttää tenhonsa, Kaunisto arvelee.

Oma identiteetti on tärkeä

Pasi Kaunisto

Ylöjärveläinen Pasi Kaunisto on vakuuttunut siitä, että suomalaiset pärjäävät tulevaisuudessakin, kun he osaavat turvautua Jumalaan ja sanoittaa elämänkokemuksensa taiteisiin. – Iskelmämusiikilla on keskeinen sija ihmisten arjen nuotittamisessa.

Koitere – Karjalan helmeä käsi sydämellään laulava Pasi Kaunisto on iloinen siitä, että suomalaiset ovat vahvistaneet omaa kansallista identiteettiään.
Ranskaa toisena kotimaanaan pitävä taiteilija riemuitsee siitä, että suomalaiset ovat oppineet arvostamaan poikkeuksellisen omintakeista kulttuuriaan.
– Suomalaisuus säkenöi niin maakuntiemme erilaisissa ruokaherkuissa kuin eri alueidemme tapakulttuureissa musiikista kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen, Kaunisto miettii.
Kaunistolla on kolme lasta ja neljä lastenlasta, joiden kautta hän saa perspektiiviä maailman muuttumiseen.
– Suomen nuoriso on pääsääntöisesti erittäin fiksusti käyttäytyvää. Nuoret osaavat katsoa maailman asioita kiitettävän objektiivisesti. Maassamme tunnetaan historiamme ja osataan arvostaa muun muassa itsenäisyytemme turvanneita sodat käyneitä naisia ja miehiä, hän painottaa.
Taiteilija toivoo, että kansalliseepoksesta tuttu Väinämöisen laulu soi tulevinakin vuosina voimallisesti Suomenniemen jokaisessa kolkassa.
– Kun jokainen sukupolvi huolehtii omalta osaltaan siitä, että uudet ikäryhmät oppivat tuntemaan juurensa, yhteiskuntamme perusta on vahva ja vakaa, Kaunisto teroittaa.
– Kulttuurielämän taso toimii uskottavana hyvinvoinnin mittarina. Kun kulttuurin kukka kukoistaa, kansakuntamme voi niin henkisesti kuin aineellisesti hyvin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?