Seitsemisen luontokeskus siirtyy yrittäjän vedettäväksi, mutta Metsähallituksen perussarka kansallispuistossa pysyy. Osapuolet uskovat kombon toimivuuteen.
Yrittäjä Merja Salmela kiinnostui luontokeskuksesta myös sen asiakaspotentiaalin vuoksi.
Yrittäjä Merja Salmela näkee edessään kahtalaisen haasteen.
Seitsemisen luontokeskuksen siirtyminen vuodenvaihteessa hänen hoteisiinsa vaatii ravintola-, majoitus- ja juhlapalvelut tuntevalta yrittäjältä nyt retkeilypalveluidenkin haltuun ottoa. Se ei toki käy leikiten, mutta toisaalta yrittäjä on innoissaan ja luottavainen.
– Olen kova tekemään töitä, en kavahda mitään ja opin uutta äkkiä. Ja haasteita kaipasinkin. Nyt minulla on taas motivaatiota painaa menemään, aiemman ravintola- ja juhlapalvelutyönsä jo vähän yksipuoliseksi kokenut nainen sanoo.
Resurssisyitä ja uusia avauksia
Metsähallitus päätti luopua luontokeskuksen luotsauksesta resurssien vuoksi. Vähentyneen henkilökunnan rahkeet piti keskittää ympäröivän kansallispuiston ydintehtäviin, ja palveluiden toteuttamiseen oli keksittävä uusia keinoja.
Yrittäjän mukaantulon avulla palveluita voidaan myös laajentaa, kun tekevät kädet lisääntyvät ja nyt varsin tyhjillään oleva toimisto- ja asuntolarakennus voidaan valjastaa palvelukäyttöön.
– Ajat ovat muuttuneet. Yhä enemmän asioita tehdään yhteistyössä. Ja nykyään halutaan oheispalveluja, puistonjohtaja Tuula Peltonen sanoo.
Täten yrittäjä remontoi toimistotaloon majoituspalvelutilat, ja juhla- ja kokouspalveluitakin hän tarjoaa. Toisin kuin tähän asti jatkossa ravintola on auki aina, kun keskuskin. Keskuksen aukiolot kesäsesongin aikana laajenevat, joskin sydäntalven arkiaukiolot poistuvat.
– Näin, kun kesällä ihmiset kävivät täällä nykimässä ovea. Ja luulen, että talvella taas on hiljaisempaa ja retkeily painottuu viikonloppuihin, yrittäjä perustelee.
Salmelan on nyt perehdyttävä retkeilyinfoon, jota hänenkin on jatkossa tarjottava.
Yrittäjyys ei jyrää
Liiasta markkinavetoisuudesta ja yrittäjän omista intresseistä ei kaksikon mukaan ole vaaraa, sillä Metsähallituksen ja yrittäjän välinen sopimus velvoittaa tiettyyn tarjontaan sekä luontoarvojen vaalimiseen.
– Palveluiden pitää sopia kansallispuistoon ja pohjautua luontoon. Ja kansallispuistokävijöilläkin on tietyt odotukset. Olemme myös tiiviisti tekemisissä yrityksen kanssa. En näe uhkakuvia, puistonjohtaja sanoo.
– Ajattelin heti, että tämä on luontokeskus. En minä tänne voi tuoda vaikka tekokukkia, yrittäjä käsittää.
Metsähallituskin jatkaa
Vaikka luontokeskuksen asiakasneuvonta siirtyy kesäsesongiksi yrittäjälle, Metsähallituksen väki jatkaa kasvokkaisneuvontaa kesäisin perinnetilalla ja talvisin luontokeskuksella sekä sähköistä ja puhelinneuvontaa ympäri vuoden.
– Olemme koko ajan tarkkoina, etteivät retkeilyneuvonta ja -info vaarannu. Kävijöiden ei kannata olla huolissaan siitä, saavatko he tietoa, puistonjohtaja vakuuttaa.
Niin ikään Koveron perinnetila sekä Pitkäjärven ja Kortesalon vuokratupien vuokraus sekä tietysti kansallispuiston luotsaus pysyvät Metsähallituksen käsissä.
Vaikka ajan myötä katsotaan, mihin kaikkeen yrittäjä voi laajentaa, puiston ja Metsähallituksen perustehtävät eivät hänelle voi siirtyä. Luontokeskuksessa käynti ja esimerkiksi näyttelyt pysyvät vastakin ilmaisina.
– Minun täytyy luottaa siihen, että ihmiset käyttävät ravintola- ynnä muita palveluitani, että sieltä se raha tulee, yrittäjä toteaa.
Metsähallituksen ja yritysten yhteen sovittamisesta on myös positiivisia kokemuksia muualta Suomesta, ja Seitsemisessäkin ravintolaa on pyörittänyt yritys.
– Panostamme siihen, että saamme tämän kombon toimimaan. Peruselämys kansallispuistossa ei ole uhattuna, puistonjohtaja povaa.
Viimeisimmät kommentit