Myllypuroa kunnostetaan kuun lopussa talkoilla

Myllypuron kutu: Joko taimenet kisaavat reviireistään?

Ylöjärven Myllypurolla järjestetään sunnuntaina 29. lokakuuta kunnostustalkoot. Kyse on jo kolmatta vuotta jatkuvasta perinteestä. Myllypuro halutaan niin hyvään kuntoon, että taimen lisääntyisi siinä. Puron taimenista pyydetään myös silminnäkijähavaintoja: joko taimenet kisaavat reviireistään ja jahtaavat toisiaan takaa?
Myllypuro, kunnostustalkoot

Virtavesien perkaukset ovat hävittäneet taimenten lisääntymisalueet. Myllypuron talkoiden aikana alueelle muodostetaan uusia kutusoraikoita taimenen luontaisen lisääntymisen onnistumiseksi.

Myllypuroa on kunnostettu aiempinakin vuosina sen alajuoksulta eli Näsijärvestä päin lähtien.

Tällä kertaa kunnostetaan osuutta, joka juoksee Siivikkalan taajamassa ja jatkossa Siivikkalasta Keijärvelle päin sijaitsevia yläjuoksun alueita.

Limnologi Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä kertoo, etteivät 29. lokakuuta kokoontuvat talkoolaiset tarvitse mitään erityisiä taitoja.

– Käymme läpi, mitä purolla on tehty aiemmin, ja mitä talkoopäivänä tehdään. Jokainen talkoolainen kiveää uomaa omien kykyjensä mukaan ja vie kottikärryillä ja ämpäreillä soraa kutupaikoille. Osa talkoolaisista on ottanut yleensä sapuskapuolen hoitaakseen.

Myllypuro kärsii aiemmin tehdystä perkauksista, ja nyt sitä yritetään saattaa lähemmäs alkuperäistä tilaansa.

Myllypuro, kunnostustalkoot

Taajama-alueella virtaavaan Myllypuron talkookunnostuksiin on osallistunut poikkeuksellisen paljon vapaaehtoisia kunnostajia. Kuva on vuoden 2016 talkoista. Heikki Holstin mukaan Ylöjärvi on ollut esimerkillisesti mukana vesistötyössä – aktiivisemmin kuin moni muu kunta. Mukaan tämänvuotisiin Myllypuron talkoisiin voi ilmoittautua 25.10. mennessä osoitteeseen heikki.holsti@kvvy.fi. (Kuvat: KVVY)

Tämä tarkoittaa sitä, että joen uomaa kivetään ja puroon tehdään myös soraisia kutemispaikkoja. Toimenpiteillä edesautetaan sitä, että taimen voi elää ja jopa lisääntyä purossa.

Koiraat ajavat toisiaan takaa

Paikallisten asukkaiden mukaan purossa on joskus elänyt taimenia. Niitä ei kuitenkaan enää löytynyt vuonna 2014 toteutetussa sähkökalastuksessa.

Puroon on istutettu viimeisten kolmen vuoden aikana kunakin vuonna 2–2,5 litraa taimenen mätiä, ja saatu näin aikaan kolme eri taimenen vuosiluokkaa.

Istutuksia jatketaan vielä ilmeisesti parin vuoden ajan. Sukupolvia pitää olla useita, jotta taimen alkaisi lisääntyä itse ilman istutuksia.

– Sähkökalastimme taas tänä vuonna. Isoimmat taimenet olivat 30-senttisiä. Vielä menee noin yhdestä kolmeen vuotta, jotta ne saavuttavat 40–50 sentin pituuden ja voivat alkaa lisääntyä.

On tosin mahdollista, että osa taimenista lisääntyy jo nyt. Nyt parhaillaan on taimenen kutuaika, ja Holsti toivoo, että paikalliset kävisivät seuraamassa purolla, onko taimenilla nähtävissä kutukäyttäytymistä.

– Se olisi arvokas tieto, jos joku kävisi purolla havainnoimassa illalla tai päivällä, onko purolla kutevia yksilöitä. Olisi kiva tietää, onko kutu käynnistynyt.

Mistä sen huomaa?

– Taimenet ovat reviirikaloja, jotka kisaavat parhaista lisääntymispaikoista. Koiraat ajavat toisiaan takaa. Ja kun kutu on päällä, taimenet eivät pelkää ihmisiä samalla lailla kuin kesällä. Ihmiset pääsevät seuraamaan, kuinka kalat käyvät pinnassa ja lentelevät ympäriinsä.

Havainnoista voi ilmoittaa yhdistyksen kotisivuilla.

Taimenta ei saa kalastaa

Myllypuro, kunnostustalkoot, taimen

Taimenen kotiutusistutukset mätirasiamenetelmällä ovat onnistuneet poikkeuksellisen hyvin. Myllypurossa asustaa jo kolmen ikäluokan kaloja. Taimenkannan elvyttämiseksi purossa ei tulisi harrastaa kalastusta.

Ainakaan tällä hetkellä taimenia ei saa kalasta. Ely-keskus on määrännyt, että rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu, eikä sitä saa pyydystää syötäväksi. Jos taimenen saa kiinni, se pitää päästää vapaaksi.

Myllypurojen taimenten kohdalla tähdätään siihen, että vesistöön muodostuisi järvivaelteinen taimenkanta.

– Tavoite on, että ne eläisivät poikasvaiheen kahdesta kolmeen vuotta Myllypurossa, vaeltaisivat Näsijärven syömään ja kasvamaan ja tulisivat takaisin Myllypuroon lisääntymään.

– Nyt tällainen rauhoitusasetus on voimassa siksi, että taimenia ei ole tarpeeksi. Joskus tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, ja asetusta saatetaan silloin höllentää.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?