Kuskin kroppa kovilla

Kilometrikaupalla auton ratissa. Osa lihaksista kiristyy, osa heikkenee. Aineenvaihdunta hiipuu. Lääkkeeksi käyvät ergonomia ja liikunta.
autoilu, Atro Vuolle, ergonomia, kehonhuolto, istumatyö

Jumien lisäksi Tuula Hed on huomannut esimerkiksi yläkropan kääntyvän huonommin vasemmalle kuin oikealle, jonne hän kurottelee asiakkaita kohti. Tauoilla Hed venyttelee bussin tukikahvojen avulla. Istumatyöläisilleen bussifirma myös järjestää esimerkiksi yhteislenkkejä.

Täysi päivä takana. Kolottaa. Muttei onneksi niin paljon kuin joskus.

Ylöjärveläisen tilausliikennefirman Atro Vuolteen palvelubussikuskia Tuula Hediä ottaa nyt lähinnä hartioihin. Ja päivän päätteeksi koko kroppa on vähän väsyksissä.

Keho epätasapainoon

Hartiat ovat yleensäkin Hedin kipukohta. Joskus niskaan ja käsiinkin kolottaa, ja usein jalat puutuvat aloillaan istumisesta. Selkävaivat sentään ovat hellittäneet.

Ylöjärven vastaavan fysioterapeutin Leila Liesmäen mukaan paljon ajavaa vaivaavat paikat, jotka ovat alati joko jännittyneinä tai passiivisina.

– Jännittyneinä ovat esimerkiksi lonkan koukistajat, rintakehä ja hartiaseutu, passiivisina taas alaselkä ja lapaluiden seutu, hän listaa.

Jännityksestä koituu lihaskireyttä, passiivisuudesta lihasheikkoutta. Niistä yhdessä sukeutuu kehon epätasapainoa ja virheasentoja. Tämä kuormittaa ja kuluttaa tuki- ja liikuntaelimistöä. Jotkin asennot voivat hankaloitua ja kivutkin kiusata.

– Istuma-asento on myös verenkierrolle ja aineenvaihdunnalle huono. Tästä seuraa esimerkiksi jalkojen turvotusta, fysioterapeutti lisää.

Ergonomiaa ja liikettä

Vaivojensa vastukseksi Hed venyttelee tauoilla, käy vesijuoksussa ja lenkkeilee. Naprapaatin pakeillekin hän on joskus mennyt.

– Ja ratista pääsee hyppäämään asiakkaita auttamaan, kuski selittää itsestään urkenevaa vetreytystä.

Liikunta onkin mailisankareille tarpeen. Ja kuten muidenkin myös kuskien tulisi ottaa repertuaariinsa niin aerobista kuin lihasvoima- ja tasapainoliikuntaa. Lihaksisto tarvitsee sekä venytyksiä jännittyneille että vahvistusta passiivisille alueille. Omia tarpeitaan voi haarukoida vaikka työterveyshuollossa.

Ykkösavuksi Liesmäki kuitenkin mainitsee ergonomisen ajoasennon. Tähän kuuluu suuri lonkkakulma, neutraali niskan asento ja rennot olkavarret lähellä vartaloa. Tuiki tärkeää on myös vaihdella asentoa. Lisäohjeita saa esimerkiksi Työterveyslaitoksen Ammattikuljettajan työhyvinvointi -oppaasta netistä.

Aina Hed ei jaksa jumpata. Joskus uuvuttaa ja tekee mieli vain hengähtää aloillaan, ja tauotkin sitä paitsi ovat vähissä. Liesmäki ymmärtää tämän hyvin.

– Täytyisi vain etsiä kultaista keskitietä kehoa kuuntelemalla. Kun kehoaan kuuntelee, tulee noustua. Ja kun löytää tarpeensa, motivoituu, hän luovii neuvoksi.

Hän vihjaa myös keksimään rutiineja, kuten jumppaa tietyllä taukopaikalla. Hedkin tuumaa, että joskus voi vaikka parkkeerata kauas joutuakseen kävelemään.

Eikä tämä kaikki ole vain sanahelinää.

– Ihan aineenvaihdunnan lisääntyminen voi vähentää kuormitusta ja ylirasitusta. On paljon tutkimustuloksia, että aktiivisella harjoittelulla pääsee monista vaivoista. Ja tietysti ennaltaehkäisy on parempi kuin vaivan hoitaminen, Liesmäki vakuuttaa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>