Suomalaiset viettävät ensimmäisen kerran kansallista Vauvan päivää tämän viikon perjantaina 29. syyskuuta. Uuden juhlapäivän takana on Vauva Suomi ry, jonka puheenjohtaja, lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Merja-Maaria Turunen toivoo vuosittain pidettävän teemapäivän kohentavan suomalaisen yhteiskunnan vauvaystävällisyyttä. Hänen mukaansa Suomessa on paljon hyvää mutta kohennettaviakin asioita on.
Vauva Suomi ry:n puheenjohtaja ja lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Merja-Maaria Turunen sanoo, että yhteiskuntamme tarvitsee teemapäivän vauvojen ja vauvaperheiden asioiden esille nostamiseksi. Helsinkiläinen lapsiperhe Sienna,2, Kevin, 5, ja isä Acke Jakas pitää tärkeänä, että Suomi alkaa viettää kansallista Vauvan päivää.
Kahden lapsen äiti ja kahden lapsenlapsen mummo Merja-Maaria Turunen toivottaa uuden kansallisen juhlapäivän tervetulleeksi. Pitkän uran lasten- ja nuorisopsykiatrian parissa tehnyt erikoislääkäri tietää, ettei kaikilla vauvoilla ja vauvaperheille mene hyvin Nyky-Suomessa.
– Vauva Suomi ry on ajanut kansallisen Vauvan päivän saamista juhlakalenteriin, jotta vauvojen ja vauvaperheiden asiat noteerattaisiin yhteiskunnassamme nykyistä voimakkaammin. Vauvat ja vauvaperheet ovat esimerkiksi tiedotusvälineissä varsin vähän esillä. Maassamme syntyy vuosittain noin 50 000 pienokaista, Turunen muistuttaa.
Hän korostaa jokaisen vauvojen ja vauvaperheiden elämänlaatua kohentavan parannuksen olevan voitto koko Suomelle. Mitä paremmin lapsilla ja perheillä menee, sitä kestävämpi hyvinvointiyhteiskuntamme on.
Vauvat ovat piilossa
Merja-Maaria Turunen soisi, että vauvat ja vauvaperheet olisivat merkittävästi nykyistä näkyvämmin esillä mediassa.
– Vauvojen ja vauvaperheiden arjesta kertova julkisuus lisäisi ihmisten ymmärrystä lapsia ja perheitä kohtaan, hän perustelee.
– Eri tiedotusvälineissä on omat osasot uutisia, kulttuuria, taloutta sekä urheilua varten, mutta niissä ei ole osastoja vauvojen tai lapsiperheiden asioita varten. Uskon, että lapsien ja vanhempien arjesta raportoivat aineistot keräisivät suuret seuraajamäärät, Turunen arvioi.
Hänen mukaansa vauva-asioiden laaja esilläolo vahvistaisi myös yhteisöllisyyttä. Samanlaista arkea elävät ihmiset saisivat toistensa kokemuksista vertaistukea.
Vauvat tuovat iloa
– Vauvat herättävät aitoa iloa, Merja-Maaria Turunen sanoo.
Hänestä vauvat ovat lumoavia.
– Vauvat keräävät poikkeuksetta kaikkien ihmisten huomion, Turunen toteaa.
Turusen mukaan vauvat eivät aina voi olla aurinkoisia ja hyväntuulisia.
– Tiedämme, että yhteiskunnassamme on henkilöitä, jotka esimerkiksi eivät siedä vauvojen itkua julkisilla paikoilla. Julkisuudessa on ollut muun muassa tapaus, jossa bussinkuljettaja poisti toisen matkustajan pyynnöstä äidin ja tämän itkevän pienokaisen. Meidän aikuisten on syytä muistaa, että itku on ainoa keino, jolla vauva ilmaisee tarpeitaan, hän muistuttaa.
– Ajatuksia herättävää on se, että ihmiset sietävät päihtyneen örinää. Kun humalikko korottaa ääntään tai käyttäytyy rauhattomasti, eivät ihmiset puutu helposti tilanteeseen saati paheksu tapahtuvaa. Turhan usein pienten lasten vanhemmat kuulevat moitteita ja huomautuksia pienokaistensa vesistelystä.
– Kulttuurissamme ajatellaan yksioikoisesti lasten vanhempien olevan yksin vastuussa pienokaisista. Minusta myötä elävät ihmiset voivat hyvin lepytellä toisten lapsia. Voimme huoletta sympatiseerata nykyistä enemmän lapsia ja heidän vanhempiaan kohdatessamme heitä eri paikoissa.
Turunen toivoo, että muun muassa kansallisen Vauvan päivän anti auttaisi ihmisiä ymmärtämään vauvojen ominaislaatua.
Arki on hyvin monenlaista
Kahden lapsen äiti ja kahden lapsenlapsen mummo Merja-Maaria Turunen muistuttaa, että vauvat tuovat paljon iloa. Hänen mukaansa vauvoista ja vauvaperheistä huolehtiminen on koko yhteiskunnan etu. – Vauvoissa on kansakuntamme tulevaisuus.
Lapsiperheiden arki ei ole jokaisessa kodissa samanlaista. Merja-Maaria Turusen mielestä lapsiperheet, joiden tukena on isoäidit sekä isoisät ja tädit sekä sedät, ovat hyvässä asemassa esimerkiksi hoitoavun suhteen.
– Meillä on varsin runsaasti perheitä, joiden tukena ei ole isovanhempia eikä muita sukulaisia. Läheisten puuttuminen ohentaa tukiverkostoa, hän sanoo.
Turusen mukaan monen lapsiperheen ongelmaksi muodostuu yksinäisyys.
– Vaikka lapsiperhe asuu rivi- tai kerrostalossa, huonoimmassa tapauksessa sen enempää vanhemmilla kuin lapsillakaan ei ole seuraa muista perheistä. Suotavaa olisi, että ihmiset voisivat kohdata ikäisiään ja kaltaisiaan nykyistä paremmin.
Turunen sanoo työelämän koskettavan hyvin eri tavoin äitejä ja isiä.
– Myönteisessä tilanteessa äidit ja isät voivat puhua perheasioistaan työpaikoillaan. Huonossa tapauksessa joissakin työpaikoissa ihmiset eivät ole lainkaan kiinnostuneita toistensa kuulumisista.
Turusen mukaan työelämässä on vielä ongelmia, jotka vaikeuttavat joidenkin vanhempien mahdollisuuksia sovittaa kodin ja työpaikan tarpeet yhteen.
– Moni työtön äiti joutuu yksin kantamaan tarpeettoman suurta taakkaa, mikä heijastuu kielteisesti lapsiperheen arkeen.
Äitiysloma on lasta varten
Merja-Maaria Turusen mielestä jokaisen äidin olisi voitava keskittyä äitiyslomansa ajan olennaisimpaan eli pienokaiseensa.
– Äidin ollessa vauvalomalla riittää, että hän keskittyy täydellä tarmolla lapseensa. Äidin ei tarvitse tehdä mitään muuta. Hän voi hyvällä omallatunnolla olla täysipäiväisesti läsnä vauvansa elämässä, hän neuvoo.
Turusen mukaan yhteiskuntamme olisi kehitettävä vanhempainlomaa.
– Meillä on jo myönteisiä kokemuksia isistä, jotka haluavat olla kotona jälkikasvunsa kanssa. Kaikki tietävät, että lapsen paras toteutuu, kun hän varttuu äidin ja isän turvallisessa elämänpiirissä.
– Jos äiti joutuu jakamaan äitiyslomansa vauvansa ja opiskelunsa tai työnsä kanssa, on huolehdittava, ettei vauva ja äiti joudu jatkuvaan stressitilanteeseen, jonka seuraukset rasittavat molempia. Vauvalle tärkeintä on hänen kanssaan olevan ihmisen tuttuus ja turvallisuus, Turunen korostaa.
– Pienen lapsen kannalta ikävintä on se, että häntä hoitavat ihmiset vaihtuvat taajaan, hän vetoaa tutkimustuloksiin pohjaten.
Hoivaa ei saa teollistaa
– Yhteiskuntamme on huolehdittava siitä, ettei hoivaa teollistettaisi, Merja-Maaria Turunen vaatii.
Hän on havainnut sosiaali- ja terveyspalveluissa vaarallisia signaaleja, jotka kertovat hoivapalveluiden laadun heikentymisestä.
– Kansalaisten kannalta olisi parasta, jos eri hoivapaikoissa olisi töistään motivoituneita ammattilaisia. Kun ihmiset ovat sitoutuneita tehtäviinsä, he haluavat antaa parastaan. Työntekijöiden sitoutuneisuus puolestaan vahvistaa palveluiden pitkäjänteisyyttä. Asiakkaat kohtaavat tutut osaajat, Turunen korostaa.
Turunen toivoo, että yhteiskuntamme heräisi uudelleen arvostamaan perhepäivähoitoa.
– Perhepäivähoitojärjestelmä on valitettavasti ajettu tietoisesti alas. Tämä palvelu on ihmisläheinen ja lapsiystävällinen, hän poimii esimerkin.
Keskitytään lapsiin
Merja-Maaria Turunen ounastelee, että lähiaikojen tutkimukset paljastavat ikävät seuraukset pienokaisten osattomuudesta, kun äidit ja isät viettävät aikaansa kännykkää tuijottaen tai tietokonetta näpelöiden eivätkä ole täysillä läsnä lastensa elämässä.
– Kun vauva on hereillä, äidin ja isän kannattaa kohdistaa kaikki mielenkiintonsa ja läsnäolonsa pieneen ihmiseen, hän opastaa.
– Kun pienokainen nukkuu, vanhempi voi sitten viettää aikaansa verkkomaailmassa, Turunen lisää.
Turunen pelkää, että esimerkiksi vanhempiensa huomiosta paitsi jäävien lasten kielellinen kehitys häiriintyy.
– Lapselle on tärkeää, että hän omaksuu ja oppii vanhemmiltaan vuorovaikutustaidot. Äidin ja isän passiivisuus vaikuttavat kielteisesti muun muassa lapsen tunteiden säätelyyn.
Turunen herättelee, että juuri nyt meidän aikanamme ensimmäisen kerran ihmisen historiassa digitaalinen väline voi ohittaa ihmislapsen vetovoiman.
”Ei tarvitse olla paras”
– Jokaisen äidin ja isän on voitava ja saatava iloita vauvastaan, Merja-Maaria Turunen teroittaa.
Hän kehottaa jokaista vanhempaa nauttimaan vauvansa lapsuusajasta, joka on loppujen lopuksi varsin lyhyt.
– Moni vanhempi miettii, onko hän maailman paras äiti tai isä. Lapselle hänen vanhempansa ovat hänelle parhaita ja tärkeimpiä ihmisiä, Turunen painottaa.
Turunen korostaa, että perheen hyvinvointi luo kestävän pohjan vauvan ja lapsen varttumiselle tasapainoiseksi aikuiseksi.
Vauvan päivää tarvitaan
Suomalaiset viettävät tulevaisuudessa kansallista Vauvan päivää joka vuosi. Teemapäivä on aina syyskuun viimeinen perjantai.
Kansallisen Vauvan päivän ideoineen Vauva Suomi ry:n puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen tietää, että yhteiskunnassamme riittää korjattavia asioita, joihin muiden muassa päättäjien huomio on syytä kiinnittää kansallisen Vauvan päivän merkeissä.
Osana Suomi 100 -ohjelmaa Kansallisena Vauvan päivänä sata vauvaa vanhempineen marssii eduskuntatalon portaille luovuttamaan puolueiden edustajille vauvamanifestin.
– Toivon, että kaikki suomalaiset ottaisivat vauvojen ja vauvaperheiden hyvinvoinnin yhteiseksi haasteekseen, Turunen vetoaa.
– Ihmiset voivat osallistua Vauvan päivän viettoon esimerkiksi tervehtimällä kadulla tai kaupassa kohtaamaansa vauvaperhettä. Sanotaan vaikka ”Hei, hyvä juttu!” hän vinkkaa.
Viimeisimmät kommentit