Vahannan nuorisoseuran teatteri satsaa live-musiikkiin

Huumori kukkii ja hitit raikavat museolla

Bensa-aseman pitäjä Martti Mustikka on salannut perheeltään kassakriisin, jonka paljastuminen tyrkkää miehen uuden kriisin eteen: miten pelastaa koti, bensa-asema ja avioliitto. Teatterin tämän kesän keitoksen Mustiksen Bensiksen resepti on sekoitettu hahmogalleriasta ja hittikappaleista.

Martti Mustikan (Jussi Ahokas) vaimo (Sari Virtanen) antaa palaa saatuaan kuulla miehensä kehnosta taloudenpidosta. Mustiksen Bensis -näytelmässä mukana myös Niko Murtomäen esittämä pappi. (Kuvat: Vahannan nuorisoseura)

Martti Mustikalla (Jussi Ahokas) on Sulo Vilén -mallinen pipo.
Martin yritys Mustiksen Bensis muistuttaa myös tunnelmaltaan suositun tv-komedian huoltoasemaa, joka jäi liikennemuutosten vuoksi sivuun ja asiakkaiden ulottumattomiin.
Sulonkin huoltsikka sijaitsi aikoinaan Ylöjärven maisemissa.
Vahannalaisten esityksessä eletään kuitenkin 1990-luvun lamavuosia, jolloin miehitetyt huoltoasemat muuttuivat vähitellen kylmäasemiksi, monet niistä myös lakkautettiin.
Näytelmä vie maitolaituriromantiikallaan ajatukset toki 90-lukua varhaisempiinkin aikoihin.
Tarinassa pienyrittäjä Martti piilottelee maksamatonta laskupinoa ja tilanteen paljastuttua Kirsi-vaimo (Sari Virtanen) siirtyy telttamajoitukseen. Viranomaisen (Moona Huittinen) jo kolkutellessa ovelle Martti päättää taistella säilyttääkseen niin kodin, bensa-aseman kuin avioliitonkin.
Perheen tyttärillä on jatkuvaa kissanhännänvetoa. Kolmekymppinen Marja (Jonna Kuusisto) on ”peräkamarin tyttö”, kotinurkkiin jumiutunut esikoinen, joka näyttäisi vähää välittävän perheen talousongelmista. Taimi (Laura Viitala) sitä vastoin yrittää keksiä keinon aseman pelastamiseksi.
Imitaatiokisa, jonka voittajalle on luvassa mojova rahasumma, näyttäisi heittävän pelastusrenkaan.
Voittosumma kutittelee kuitenkin montaa muutakin kyläläistä. Myös kampaaja Niinaa (Satu-Emilia Sinisalo), vaikka tytär Helena (Helmi Jonasson) ei ole asiasta lainkaan innoissaan.

Yllättävä salaisuus

Tytöt (Helmi Jonasson ja Laura Viitala) antavat pelimiesten (Kalle Halmela ja Emil Kesseli) maistaa omaa lääkettään musiikkipitoisessa kesäteatterihupailussa.

Anne Helmisen ohjaama ja Jonna Kuusiston käsikirjoittama näytelmä on ehtaan kesäteatterihenkeen tehty hupailu, jota maustavat parisuhdekiemurat, nuoren lemmen leiskunta, sisarkateus, yllättävä salaisuus – ja muumijuoma.
Lattiatasolla ottaa kylän pappikin (Niko Murtomäki) osaa seurakuntalaistensa ongelmiin.
Heittäytymisestä voi kiittää kaikkia näyttelijöitä. Vain pientä ensi-iltajännitystä viime viikon tiistaina oli havaittavissa, mutta sekin sulanee esitysten myötä.
Mieleeni jäi erityisesti Sinisalon esittämä Nelli, joka muistelee fanimatkaansa Madonnan Ruotsin keikalle ja sitä, miten kesälomalainen Börje (Heidi Vesaranta) mahtaa loksahtaa kuvioihin?
Pidin myös Emil Kesselin ilmeikkäästä hurmuri Paavosta, joka Vertti (Kalle Halmela) kannoillaan kaasuttelee maitolaiturille tyttöjä (Elsa Niemistö ja Josephine Lenick) puijaamaan. Paljastuttuaan pojat yrittävät vielä anella Hausmyllyn sanoin ”jos voisit jäädä mun luo”, mutta tytöt vastaavat ihan Virve Rostina, että ”enää itke vuokses en”. Hauskaa hittikikkailua koreografian kera.
Porukan nestori lienee Risto Narkilahti (jänkhien mies Unto) ja nuorimmainen Aleksi Ranta (Allu). Aleksin iloiset kasvot valaisivat museon mäen ajoittain vuotavasta katosta huolimatta.

Viitseliäs työryhmä

Harvoin harrastajateatterissa näkee näin musiikkipitoista esitystä.
Viitseliäs työryhmä ei ole mennyt siitä, missä aita on matalin. Esimerkiksi Laura Viitala ja Helmi Jonasson ovat sellainen Johanna Kurkela -sulauma, että herkkyydessä löytyy ja kuuluu. Muitakin hyviä laulajia ryhmästä löytyy.
Helmisen ohjaus on tavoittanut myös musisoivan poppoon. Mainioina taustalaulajina kuullaan Aliisa Syrjän lisäksi Iiris Syrjää, joka elää ilmeillään läpi koko näytelmän.
Mekaanikko Maket ja Viimeinen voitelu -bändissä taitojaan pääsevät esittelemään Jeremias Kuoppala, Juho Seppänen, Valtteri Väätäinen ja Aleksi Wiklund.
Vain ajoittain laulajien äänet tahtoivat jäädä vahvan soiton jalkoihin.
Tapahtumat soljuvat Toni Mäkisen suunnittelemassa kaksikerroksisessa pytingissä. Sari Virtasen ja Marjut Sinisalon puvustus tukee sangen hyvin hahmoja.
Menoa ja meininkiä näyttämöllä piisaa autojen sahatessa ja mopojen päristessä.
Näyttelijät eivät ole sokerista, eikä hienoinen sade menoa haitannut.
”Verhot sivuun liukuu ja katson kuinka valo pois työntää varjon”, lauloivat tytöt elämän nälkäisesti ja kirkastivat illan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?