Ensi kesä tuo Eppu-veistoksen

Teoksen kaupungin ydinpaikalle toteuttaa Ars Fennica -palkittu kuvanveistäjä. Vuoden päästä valmistuvan veistoksen ulkoasu pidetään loppuun asti salassa.
Eppu Normaali, Eppu-veistos, Eppu-patsas, veistos, kaupungintalo

Tänne se tulee, Eppu Normaali -veistos, sillä bändi merkitsee kaupungille paljon. Ylöjärvi taas merkitsee bändille yhtäältä nuoruuden kapinoinnin kohdetta, paikkaa, joka takavuosien poliittisine suhmurointeineen edusti vanhaa ja luutunutta. – Siksi perverssillä tavalla hekotuttaa, että sama kotikunta nostaa patsaan meille, Martti Syrjä virnistää. Toisaalta Ylöjärvi on merkinnyt bändille kotia, jossa on ollut hyvä kasvaa, elää ja kasvattaa lapset. Kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto kiitteleekin, että bändi on aina kumartanut kotikunnalleen tunnustamalla ylöjärveläisyyttään.

Ensi kesänä kaupungintalon aukiolla komeilee Ylöjärven ylpeyden Eppu Normaalin kunniaksi pystytetty veistos.

Bändille tämä on palkitseva kunnia, ehta tunnustus.

– Ehkä tässä on tehty jotain oikein – vahingossa tietenkin, keulahahmo Martti Syrjä murjaisee.

– Huomionosoitus tulee siitä, mitä me olemme, eikä siitä, mitä meidän joidenkuiden mielestä olisi pitänyt olla. Ei tästä voi olla kuin tyytyväinen, kitaristi Juha Torvinen komppaa ja toteaa nöyrästi, että vaikka bändi on vitsaillut halajavansa 60-metristä patsasta, ei se tosissaan ole vaatinut kunniaa.

Ajatus veistoksesta on huimakin. Siinä se nököttää päivittäisen reitin varrella.

– Kyllä se lievää pyörrytystä aiheuttaa, Syrjä myhäilee.

Eput eduksi kaupunkibrändille

Hanke on hatunnosto paitsi hyvälle työlle myös sille, että bändi on aina kutsunut itseään ylöjärveläiseksi. Samoissa seikoissa piilee hankkeen hyötypotentiaali.

– Mistä Ylöjärvi tunnetaan? Kyllähän se on Eppu Normaali, kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto sanoo.

Kunnanisän mielestä Eppu-maine on jäänyt alihyödynnetyksi, vaikka se kannattaisi ottaa voimavarana, jonka avulla erottua. Imagoedun lisäksi siitä olisi hyötyä matkailulle. Onhan esimerkiksi Juice-patsaasta tullut vetävä kohde.

Ja kun patsaspuheestakin on vitseineen päivineen rakentunut jo oma tarinansa, koki Sorvanto hetken koittaneen. Myös hankkeen poikkeuksellisuus houkutti: populaarikulttuurille ei ihan jatkuvasti pystytetä patsaita.

– Hanke on jotain erityistä. Korostuu merkitys brändäyksenä ja kiitoksena, kaupunginjohtaja myöntää.

Eppuja hyötyminen ei haittaa. Torvinen jopa hämmästelee, ettei tunnettuustekijää ole aiemmin valjastettu. Nokkamies löytää syyn sukupolven vaihtumisesta: bändi ei ole enää nuorta polvea, jonka touhuja katsoa alaspäin.

– Meistä saa yrittää hyötyä niin paljon kuin kehtaa. Tosin minun on vaikea ajatella bussilastillisia, joista nousee mummoja veistoksen ympärille, Syrjä letkauttaa.

Torvinen ynnää, että hyötyminen on ok, kun se tehdään näin yhteistyössä ja järkevissä määrin.

– Kotiemme ovia emme seuramatkalaisille edelleenkään avaa, Syrjäkin sanoo.

Itsenäisenä toimiva teos

Veistoksen tekijäksi valikoitui Kimmo Schroderus, joka herätti bändin ja kaupungin huomion onnistuneita monumentaalisia ulkoilmateoksia tehneenä taiteilijana. Esivalittujen ehdokkaiden ideoista Schroderuksen visio osui sitten parhaiten nappiin.

– Halusimme teoksen, joka näyttää hyvältä esineenä, taideteoksena, Syrjä perustelee.

Teoksen piti siis toimia omana itsenään, silloinkin, kun katsoja ei tunne yhteyttä bändiin. Näin veistos myös kestäisi aikaa.

Työn päälinjat ovat selvillä, jopa harvinaisen hyvin, mutta ulkoasu säästetään yllätykseksi.

Sen verran kuitenkin annetaan vihiä, että näköispatsasta ei tule. Bändin tarinaan veistos silti nojaa. Tämä ei ole taiteilijan mukaan ristiriidassa teoksen itsenäisyyden kanssa.

– Se, joka tuntee Eppu Normaalin historian, löytää enemmän merkityksiä. Samalla veistos toimii sellaisenaan. Ja se sopii minulle erinomaisesti, sillä en ole mikään Eppu Normaali -taiteen tekijä vaan kuvanveistäjä.

Aihepiiri kuitenkin kutkutti populaarikulttuurista kiinnostunutta miestä.

– Hanke antaa minulle pienen väylän olla lähempänä rock’n’rollia.

Kiintoisaksi työtarjokkaan teki sekin, että nyt veistäjä tekee ensi kertaa teoksen henkilöstä – joka kaiken kukkuraksi on elossa.

– Tässä tehdään teos viisipäisestä elävästä olennosta, jolla on mielipiteitä, vaatimuksia ja odotuksia.

Maamerkki, josta olla ylpeä

Aika veistokselle oli sikälikin hyvä, että noin 100 000 euroa maksava teos järjestyy pääasiassa lahjoitusvaroin. Hanke onkin edennyt myötäsukaan kaupunkiorganisaatiossa, eikä Sorvanto ole kuullut kuntalaisiltakaan yhtään negatiivista palautetta, positiivisia kylläkin.

Bändikin toivoo, että Ylöjärvi saa kauniin monumentin, josta voi olla ylpeä.

– Uskon, että veistoksesta tulee tietynlainen maamerkki. Merkittävälle bändille merkittävä veistos merkittävälle paikalle, Sorvanto toteaa työstä, jonka bändi uskoo muovautuvan ajan oloon tutuksi osaksi Ylöjärven keskustamaisemaa.

Kommentit (3)

  1. Pasi Leppänen

    En ymmärrä kaupungin katuvaloista johtuvia säästötoimia ollenkaan. Viime syksyn pimeinä iltoina klo 22 jälkeen Takamaantiellä valot sammuivat, ollen pimeinä läpi talven ja nyt kun kesäkuussa luonnonvaloa riittää hyvin koko yön, katuvalot loistavat kirkkaasti. Voisiko joku asiaan perehtynyt kommentoida. nim. koirankuljettaja

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?