Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kalastotutkijat Heikki Holsti ja Sakari Kivinen laskivat viime viikolla neljä litraa taimenen mätiä Parkkuun koskimiljööseen niin sanotulle Jakaman reitille. Siivikkalan Myllypuroon taimenen mätiä istutettiin puolestaan nyt jo kolmannen kerran.
Kalastotutkija Heikki Holsti laskee litran taimenen mätiä Parkkuunjokeen.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY), Näsijärven kalastusalue, Näsijärven Lohikalayhdistys ja Ylöjärven vesien osakaskunnat ovat kunnostaneet parin viime vuoden aikana Ylöjärvellä virtavesiä taimenelle suotuisiksi.
Kunnostuksen kohteena ovat olleet muun muassa Siivikkalaa halkova Myllypuro sekä Parkkuussa Jakaman-reitille kuuluvat Parkkuunjoki, Ylisenkoski ja Alisenkoski.
Näsijärven Parkkuunlahden suulle, Parkkuun Alamyllyn vesivoimalaitoksen viereen, rakennettiin viime vuoden lopulla komea kalaporras, jotta vaelluskalat pääsevät nousemaan Alisenkoskeen ja Jakaman reitille. Tällä kunnostetulla koskireitillä on paljon koski- ja virtapaikkoja, jotka sopivat erinomaisesti taimenelle.
Kolmeen eri koskeen Parkkuussa
Viime viikolla KVVY:n kalastotutkijat istuttivat siis ensimmäistä kertaa taimenen mätiä Jakaman reitille. Istutukset aloitettiin viime vuonna kunnostetussa Parkkuunjoessa. Sen jälkeen vuorossa olivat istutukset Kuusjokeen ja Sikkilänjokeen.
– Nyt reitille istutetaan rasioilla neljä litraa taimenen mätiä. Tavoite on yksinkertaisesti kotiuttaa taimen Jakaman reitille, kalastotutkija Sakari Kivinen toteaa.
Parkkuunjokeen istutettiin litra mätiä biohajoavilla rasioilla. KVVY testaa nyt ensimmäistä kertaa näitä biohajoavia rasioita, joita ei tarvitse kerätä pois.
Kuusjokeen laskettiin litra mätiä muovisissa rasioissa. Sikkilänjokeen puolestaan istutettiin puoli litraa mätiä muovisissa rasioissa neljään eri paikkaan. Litrassa mätiä on 3 000-3 500 mätijyvää.
Taimenen toivotaan palaavan
Heikki Holsti asettelee taimenen mätirasiat veteen laskettavaan kehikkoon.
Jos mädin haudontavaihe onnistuu, kuoriutuvat taimenen poikaset toukokuussa.
– Tulemme toukokuussa katsomaan onko poikasia tullut vai onko mäti jäänyt kehittymättä, kalastotutkija Heikki Holsti toteaa.
Jos kaikki sujuu hyvin, kesän lopulla taimenet ovat kasvaneet noin kymmensenttisiksi.
– Silloin sähkökoekalastamme Jakaman reitillä, jotta saamme tietää minkälaisia taimentiheyksiä virtavesiin on muodostunut. Jos havaitsemme menetelmissämme jotakin korjattavaa niin parannetaan sitten toimintaa, Holsti sanoo.
Taimenet kasvavat synnyinkoskessaan kahdesta kolmeen vuotta, jonka jälkeen ne vaeltavat Näsijärveen. Siellä taimenet ovat yhdestä kahteen vuotta, jonka jälkeen ne toivottavasti palaavat noin 60-senttisinä syntymäsijoilleen kutemaan, Holsti selvittää.
Myllypurossa onnistumisia
Heikki Holsti ja Sakari Kivinen esittelevät biohajoavaa mätirasiaa sekä muovista mätirasiaa.
Siivikkalan Myllypurossa ollaan jo melko pitkällä taimenen palautusprosessissa. Taimenkannan istutus Myllypuroon mätirasiamenetelmällä aloitettiin jo vuoden 2015 kevättalvella. Viime viikolla mätiä istutettiin Myllypuroon jo kolmannen kerran.
– Sähkökoekalastusten perusteella edelliset istutukset ovat onnistuneet poikkeuksellisen hyvin. Taimenia on kuoriutunut paljon, kalastotutkija Sakari Kivinen kertoo.
Vielä menee kuitenkin vuosia ennen kuin taimenta voi Myllypurosta tai Jakaman reitiltä kalastaa. Taimen on yhä uhanalainen ja sen pyytäminen on kielletty. Tavoite on kuitenkin se, että taimenkannasta tulee Ylöjärvellä niin vahva, että tämän jalokalan kalastuskin on joskus tulevaisuudessa mahdollista.
Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.
Viimeisimmät kommentit