Vuoden 2016 kesällä Pirkkalan Satakunnan lennoston porteista sisään marssinut ylöjärveläinen Aleksi Aaltonen sinetöi varusmiespalveluksensa hyvillä mielin ja entistä isänmaallisempana. – Aluksi ajattelin, että minun voisi olla hankalaa selviytyä armeijan harjoituksista. Nyt totean, että intistä selviää, jos tahtoa löytyy.
Ylöjärveläinen Aleksi Aaltonen on saanut isänmaallisuuden äidinmaidosta. – Niilläkin sukupolvilla, jotka eivät ole vielä edes syntyneet, pitää olla sama mahdollisuus itsenäiseen Suomeen kuin meilläkin, hän puntaroi.
Ylöjärveläiselle Aleksi Aaltoselle asepalveluksen suorittaminen oli itsestään selvää. Vapaa-aikaansa paljon ulkona ja metsässä viettäneen Aaltosen oli helppo sopeutua armeijan oloihin. Miehen käsitys puolustusvoimista muuttui täysin hänen suorittaessaan varusmiespalvelusta.
– Oma käsitykseni intistä ennen omaa palvelustani oli, että toiminta on toisinaan suorastaan sekoilua. Tässä asiassa mielipiteeni muuttui täysin; yllätyin, kuinka hyvin organisoitua toiminta on.
Tämä näkemyksen kirkastuminen kasvattaa luottamustani puolustusvoimiin entisestään, Aaltonen kertoo.
Aaltosen mielestä puolustusvoimat on hyödyllinen instituutio yhteiskunnassa. Hän näkee, että Suomessa tulee jatkossakin olla asevelvollisuuteen perustuva armeija.
– Puolustusvoimat on perustehtävänsä puolesta hyödyllinen. Hieno kehitysaskel on se, että asevelvolliset voivat hyödyntää siviiliosaamistaan armeijassa esimerkiksi erityistehtävissä urheilun tai musiikin parissa. Armeija voi myös antaa siviilielämää varten paljon esimerkiksi ajokortin muodossa. Tietenkin joitakin asioita voisi aina tehdä vielä paremmin, hän pohtii.
– Katson, että asevelvollisuuden tulisi jatkossakin koskea vain miehiä. Maanpuolustus koskee tietysti kaikkia, mutta mielestäni miehen tehtävänä on puolustaa maataan aseellisesti. Tärkeää on kuitenkin, että naisilla on mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus, Aaltonen lisää.
Nuorukainen toteaa, että esimerkiksi armeija-aikaiset kokemukset ja opit ovat avanneet hänen silmiään.
– Käsitykseni esimerkiksi nykyaikaisen sodan kuvasta ovat muuttuneet, mikä on myös lisännyt ymmärrystä siihen, kun maailman kriiseistä uutisoidaan.
Aaltonen kertoo tärkeimmäksi opiksi armeija-ajastaan ihmisten moninaisuuden.
– Koen, että kaikkein arvokkainta antia ovat olleet erilaisten ihmisten kohtaaminen ja näiden kanssa toimeen tuleminen. Tällaista mahdollisuutta nuorilla ei liian usein ole, hän toteaa.
– Lisäksi itsestään ja omasta ryhmästä huolen pitäminen korostuvat. Monessa kodissa ei esimerkiksi opeteta sängyn petaamista tai kengännauhojen solmimista. Olen itse oppinut toimimaan entistä paremmin tiimipelaajana intissä, koska armeijassa on pakko ymmärtää ja sietää muita ihmisiä, hän antaa esimerkin ja lisää, että on oppinut armeijassa paljon itsestään.
Aleksi Aaltonen ei näe, että armeijassa tapahtuva yksityisyyden väheneminen olisi huono asia.
– Armeijassa hoidetaan talon puolesta kaikki tarpeelliset asiat, kuten ruokailu ja vaatehuolto. En itse koe, että vapauttani intissä liiemmin olisi rajoitettu. Minusta armeijassa oppii entisestään arvostamaan omaa vapauttaan tehdä mitä haluaa, kun palvelusaikana joutuu jakamaan kaiken noin kymmenen muun ihmisen kanssa, hän perustelee.
Aaltonen kehuu palvelustovereitaan ja sanoo näiden auttaneen häntä jaksamaan välillä voimille käyvän palveluksen suorittamisessa.
– Koko ajan palvelukseni edetessä olen kasvanut entistä varmemmin siihen suuntaan, että varusmiespalveluksen suorittaminen on merkityksellinen juttu elämässä. Olen tullut jollakin tapaa aiempaa isänmaallisemmaksi, hän tiivistää.
Maanpuolustustahto on verissä
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS julkaisi vuoden 2016 joulukuun alussa tutkimusraportin, jonka mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut vuodentakaisesta noin seitsemän prosenttiyksikköä. Tämä selviää suomalaisten vastauksista kysymykseen, pitäisikö Suomea puolustaa aseellisesti siinäkin tapauksessa, että lopputulos näyttäisi epävarmalta. Aleksi Aaltosen mukaan maanpuolustustahto merkitsee tahtoa ja valmiutta panna itsensä likoon tulevien sukupolvien puolesta.
– Niilläkin sukupolvilla, jotka eivät ole vielä edes syntyneet, pitää olla sama mahdollisuus itsenäiseen Suomeen kuin meilläkin, hän puntaroi.
– Maanpuolustustatahtoa ei ole ehkä pelkästään se, että vasta aseellisen konfliktin uhatessa on valmis taistelemaan. Maanpuolustusta on oman maan edun vaaliminen, hän tuumii.
Omaa maanpuolustustahtoaan Aaltonen kuvaai kasvaneeksi.
– Varusmiespalveluksen aikana oma maanpuolustustahtoni on kehittynyt. On mielestäni ratkaisevan tärkeää, että koko kansa ajattelee samoin. Itse olen valmis puolustamaan maatamme, hän painottaa.
Aleksi Aaltonen kertoo oman varusmiespalveluksensa ajalta liikuttavan esimerkin, joka on omiaan kasvattamaan hänen maanpuolustustahtoaan.
– Olin mukana varuskuntamme sotaveteraaneille järjestämällä joululounaalla. Autoin erästä huonojalkaista veteraania liukkaissa portaissa. Veteraani sitten totesi, ettei haittaa, vaikka portaat ovat liukkaat, mutta että hänen jalkansa jäivät sotaan, Aaltonen kuvailee koskettavaa kohtaamista.
Aaltosen mielestä maanpuolustustahdon laskua on hankala selittää.
– Vaikea uskoa, kuinka tilasto näyttää tällaista. Luulisi, että tällaisessa turvallisuustilanteessa maanpuolustustahto näin pienen kansan keskuudessa kasvaisi, hän ajattelee.
– Monelle maanpuolustustahto voi tuntua vieraalta asialta.
Sata vuotta on pitkä aika
Taannoin aloitettiin näyttävästi Suomen satavuotisjuhlien vietto. Aleksi Aaltonen on ylpeä isänmaastaan ja toteaa itsenäisyyden ajan olevan historian valossa suhteellisen pitkä.
– Tuota ajanjaksoa on vaikea käsittää. Itsenäisyyden jakso on meillä pidempi kuin monella muulla pienellä valtiolla. Tämä aika kertoo pienen kansan kovasta sinnikkyydestä, hän toteaa.
Vapaus merkitsee Aaltoselle paljon. Hänen mukaansa vaivumme usein synkkyyteen, vaikka meillä suomalaisilla olisi päivittäin aihetta iloita.
– Suomi on maailman paras maa. Meillä on asiat parhaiten maailmassa. Vaikka ongelmamme usein tuntuvat isoilta, menee meillä kuitenkin pääasiassa hyvin.
Suomi on Aaltosen mukaan myös turvallinen maa asua ja olla aktiivinen yhteiskunnan jäsen.
– Täällä on turvallista käyttää terveydenhoitopalveluita ja käyttää sananvapauttaan. Suomessa ei myöskään tarvitse pelätä sitä, että joku uhkaisi henkeä ja terveyttä, hän tuumii.
Aaltosen mukaan isänmaallisuus on tervettä.
– Isänmaallisuuden käsitettä leimaavat tietyt ryhmittymät, jotka ovat tuoneet käsitteeseen negatiivisen kalskeen. Pohjimmiltaan isänmaallisuus on kuitenkin tervettä, hän täsmentää.
– Itselleni isänmaallisuus tarkoittaa sitä, että heti kertausharjoituskäskyn käteen saadessani olen valmiina lähtemään harjoitukseen, hän lisää.
Maailman ympäröivä turvallisuustilanne ei huoleta Aaltosta. Hän toivoo, että tulevaisuudessakin armeijaa käytetään vain varusmiesten kouluttamiseen.
– Armeijassa on saanut tietynlaista luottamusta omaan maahamme ja sen puolustusvoimiin. Uskon itsenäisyytemme jatkuvan satoja vuosia. Haluan kiittää veteraanejamme sekä onnitella itsenäistä isänmaatamme, Aaltonen päättää.
Viimeisimmät kommentit