Totta se on: peruskoulun vuosittainen kuritus jatkuu

Toimittaja Ville Mäkinen kirjoitti viime viikon lehdessä hyvän yhteenvedon valtuuston kokouksesta, jossa käsiteltiin perusopetukseen kohdistuvaa uusinta koulutusleikkausta. Asian käsittely alkoi poikkeuksellisen kiivailla syytöksillä: valtuutettu Juho Ojares syytti paikallislehdessä ja sosiaalisessa mediassa tehdyn peruskoulun puolustamisen perustuvan väärien tietojen levittämiseen ja törkeään valehteluun. Valtuutettu Tomi Saaristo ruttasi kirjoittelun peruskoulun ahdingosta olevan vain vaalityötä ja propagandaa.
Kun edellinen valtuusto joulukuussa 2012 hyväksyi viimeisen talousarvionsa, sen päättämät perusopetuksen talouden tasapainottamistoimet kasvattivat erityisesti alakoulujen ryhmäkokoja ja vähensivät kielitarjontaa. Kirpaiseva ratkaisu oli, että A2-kielen opetusryhmän minimikoko nostettiin 12 oppilaasta 16 oppilaaseen. Koulukohtaiset erot tarjonnassa ovat kasvaneet.
Nykyinen valtuusto teki puolestaan ensimmäisen talousarvionsa joulukuussa 2013. Silloin hyväksyttiin vuoden 2014 säästöohjelma, jonka seurauksena yläkoulujen opetusryhmät kasvoivat ja rehtoreiden opetustunnit lisättiin virassa määritetyn välyksen maksimiin. Näin vähennettiin opettajien tarvetta.
Seuraavana vuonna talousarviossa 2015 todettiin yksinkertaisesti, että perusopetuksen kohdalla tehdään noin 300 000 euron määrärahavähennys edelliseen vuoteen 2014 verrattuna.
Talousarvio 2016 puolestaan määräsi, että opetusryhmien keskikokoa kasvatetaan vähintään 0,5 oppilasta ja enintään 2,0 oppilasta. Lisäksi todettiin, että noin 15 määräaikaisen opettajan työt eivät jatku elokuussa 2016.
Johdonmukainen leikkaustoiminta huipentui maaliskuun 6. päivänä. Nykyinen valtuusto hyväksyi ikäänkuin perusopetusta koskevana lopputyönään talousarvioon 2017 muutoksen, jossa perusopetuksesta leikattiin 470 000 euroa.
En siis missään tapauksessa ole valehdellut. Kaikki nuo edellä mainitut perusopetusta vaikeuttaneet valtuuston päätökset löytyvät kaupungin asiakirjoista.
Ei koulua voi kehittää niin, että sen voimavaroihin kohdistetaan vuosittain sopeuttamistoimia, jotka käytännössä tarkoittavat esteiden asettamista lasten opintopoluille. Kun oppilasmäärä kasvaa ja resursseja vähennetään, se johtaa vääjäämättä ryhmäkokojen kasvattamiseen ja valinnaisuuden vähentämiseen.
Panostetaan varhaiskasvatukseen ja peruskouluun.
Supercellin nuoret ihmemiehet myivät firmansa ja löivät meidät ällikällä. Ensin he maksoivat mukisematta huimat verot Suomeen ja sitten pistivät pystyyn Me Säätiön: 200 miljoonan euron panostuksella säätiö aikoo pelastaa syrjäytyneet.
Valo-lukion Tiimioppiminen-kokonaisuus on jo mukana säätiön HundrED-osahankkeessa.
Mielestäni valtuutetun tehtävä ei ole pohtia, kuinka monta oppilasta saadaan mahtumaan luokkaan tai määritellä sadan euron tarkkuudella, millä rahalla koulut voivat hankkia opetusvälineitä.
Valtuuston pitää avata mahdollisuuksia, katsoa kauas, erityisesti lapsista puhuttaessa hyvin kauas. Tuupataan varhaiskasvatusta ja peruskoulua kunnolla eteenpäin! Suomi100 -juhlaraha lasten ja nuorten opintopolun, harrastusten ja kulttuurin tukemiseksi voisi olla uuden valtuuston juhlakokouksen hieno päätös.
Me Säätiön järjestämä uskomaton seikkailu on siis alkanut. Tavoitteena on vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja ylipäänsä eriarvoistumista Suomessa. Hypätään mukaan!

JUSSI KYTÖMÄKI
Kaupunginvaltuutettu
Vihreät

Allekirjoita aloite Ylöjärven perusopetuksen turvaamiseksi: www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3577

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?