Seitsemisen maastot ovat tärkeässä roolissa, kun Metsäpeuroja aletaan palautusistuttaa Suomenselän länsiosaan. Metsäpeurojen aitausta aletaan rakentaa Seitsemisen kansallispuiston rajalle Hoseuslammen reunaan ensi kesänä.
– Maastoon on jo merkitty aitalinjaukset ja puusto on poistettu aidan tieltä. Kun routa on sulanut kesän korvalla niin kaivinkone tasoittelee aitalinjan. Aita pitäisi olla pystyssä kokonaisuudessaan elokuun loppuun mennessä aitaus valmis, hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta kertoo.
Metsäpeuroille jää aidan sisäpuolelle 15 hehtaarin kokoinen alue. Metsäpeurat tuodaan Seitsemiseen ensi syyskuussa Ähtäristä, johon peuroja kerätään välivarastoon Korkeasaaren, Ähtärin ja Ranuan eläinpuistoista sekä Salamajärven kansallispuiston ja Kainuun villilaumoista.
Peuroja tuodaan Seitsemiseen 10–15 yksilöä. Lisäksi eläimiä pannoittavan Luonnonvarakeskuksen on tarkoitus toimittaa Seitsemiseen luonnonperua olevan hirvaan.
– Toivottavasti hirvas saadaan aitaukseen vielä tämän syksyn kiima-aikana. Kun sitten keväällä Seitsemiseen syntyy vasoja niin niillä olisi jo villiä perua oleva isä, Mykrä visioi.
Onnistumiseen uskotaan
Seitsemissä metsäpeurojen menestymistä seurataan päivittäin. Talvisin metsäpeurat ovat käytännössä kokonaan ihmisen ruokinnan armoilla. Myös kesällä ne vaativat lisäruokintaa, vaikka niiden elinalue Seitsemisessä onkin rehevä.
Kun aitauksissa syntyneet vasat yltävät 1,5–2 vuoden ikään niitä aletaan vapauttaa luontoon.
– Alustavan suunnitelman mukaan ensimmäiset vapautukset tehdään vuoden 2019 loppupuolella, Mykrä kertoo.
Seitsemisen lisäksi metsäpeuroille rakennetaan tarha-aitaus Lauhavuoren kansallispuistoon Isojoelle. Koko metsäpeurojen palautusistutushanke kustantaa yli viisi miljoonaa euroa. Euroopan Unioni maksaa hankkeesta 3,05 miljoonaa euroa.
Hankkeen tavoitteita ovat metsäpeurakannan vahvistamisen lisäksi metsäpeuran eläintarhakannan perimän monipuolistaminen, peuran elinympäristöjen parantaminen, ihmisten tietoisuuden lisääminen ja metsäpeuran kuolleisuuden vähentäminen.
Hankkeella uskotaan olevan hyvät onnistumisen edellytykset.
– Ei tähän lähdettäisi, ellei onnistumiseen olisi vankka usko, Mykrä toteaa.
Suurpedot peurojen kiusana
Vastaava metsäpeurojen istutus Suomenselän alueelle tehtiin vuosina 1978–1984. Silloin yhdessä aitauksessa oli aluksi kymmenen peuraa ja kun aita purettiin, oli maastossa vapaana nelisenkymmentä peuraa. Nyt Suomenselän metsäpeurakanta sisältää noin 1 300 yksilöä. Hanke oli vaikutukseltaan yksi merkittävimmistä lajisuojelutoimenpiteistä Suomessa.
– Toki tuolloin suurpetotilanne oli metsäpeurojen kannalta helpompi kuin nyt. Suurpedot ovatkin metsäpeuran menestymisen kannalta suurin yksittäinen riski, Mykrä selvittää.
Hän kuitenkin lisää, että peurojen suojelemiseksi voidaan alueelle myöntää metsästäjille aiempaa enemmän poikkeuslupia suden, karhun ja ilveksen kaatamiseksi.
– Isolla osalla vapautettavista peuroista on kaulassaan paikannuslähetin, jotta voimme seurata, mihin ne asettuvat ja miten ne menestyvät, Mykrä kertoo.
Miten niin luokiteltu silmälläpidettäväksi. Senhän pitäisi olla punaisella listalla, erittäin uhanalainen!!