Tietoa ja tukea allergiarumbaan

Ylöjärvelle ollaan perustamassa tauon jälkeen allergiaperheiden vertaisryhmää. Yleisin piina ovat ruoka-allergiat, mutta puhetta mahtuu mukaan muistakin allergioista.
allergia, ruoka-allergia, Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistys, vertaistuki

Ruoka-aineiden väistely on tuttua ylöjärveläiselle allergiaperheen äidille Jenni Saloselle (oik.), joka ryhtyy vetämään perustettavaa vertaisryhmää. Hän ja ruoka-allergianeuvoja Tuula Jokinen kertovat, että allergiaperheen on tarkattava tuoteselosteetkin huolella.

”Lapseni iho punoittaa ja kutisee. Saakohan hän sopimatonta ruokaa?” Äitiä pelottaa.

” Onkohan noissa näpyissä kyse allergiasta vai jostain muusta?” Isää turhauttaa. Ymmällään hän tuntee riittämättömyyttä.

”No mitä nämä lapset voivat syödä ja miten ihmeessä kokkaan, kun yhdellä todettiin maito- ja toisella vilja-allergia?” Vanhempia väsyttää kaiken itkun, yrityksen ja erehdyksen jälkeen, ja allergiatiedon tultua pitäisi vielä venyttää mielikuvitusta keittiössä. Ja miettiä, mihin uskaltaa lähteä syömään.

”Mitä minä nyt teen?”

Ruoka-allergiaperheiden elämä on kysymysten ja tunteiden karusellia. Tähän tulee pian lievitystä Ylöjärvellä ensin luennon ja sitten viriteltävän vertaisryhmän muodossa.

Kotikulmien kasvokkaiskonkretiaa

Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistys perustaa uutta vertaisryhmää Ylöjärvelle, koska täällä aiemmin toiminut ryhmä on lopettanut vetäjä- ja osallistujaperheiden allergioiden hiivuttua. Nyt löytyi uusi vetäjä, ylöjärveläinen allergiaäiti Jenni Salonen. Ja pulmien potijoitakin takuulla vielä on.

– Koska allergioita on. Ne eivät häviä mihinkään.

Paikallisryhmä on yhdistyksen ruoka-allergianeuvojan Tuula Jokisen mielestä tarpeen, koska kasvokkaistuki on ihan toista kuin netin keskustelupalstojen vilinä.

– Kun allergiaperheet ovat tästä läheltä, niihin voi samaistua helpommin kuin muihin, kun niillä on esimerkiksi samat kaupat. Vertaistuesta tulee läheisempää ja konkreettisempaa, Salonen komppaa.

Luento järjestetään ryhmän käynnistyskipinäksi. Se haalii kiinnostuneita koolle. Mikäli heitä ilmaantuu, ryhtyy ryhmä kokoontumaan sopimaansa tahtiin.

allergia, ruoka-allergia, Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistys, vertaistuki

Ruoka-aineista allergiaa aiheuttavat yleisimmin maito, muna ja vilja.

Ruoka-allergiaa mutta muutakin

Luento keskittyy ruoka-allergioihin, sillä ne ovat pikkulasten yleisin allergiamuoto ja niitä epäillään varsin usein.  Tutkimuksin niitä on Käypä hoito -suositusten mukaan todettu kolmesta yhdeksään prosentilla lapsiväestöstä.

– Jokainen tuntee jonkun ruoka-allergisen, ja joka päiväkodissa on allergisia, Jokinen kuvailee.

Vertaisryhmään ovat kuitenkin tervetulleita minkä tahansa allergian kanssa kamppailevat, ja kokoontumisissa voidaan puida asiantuntijavierailuinkin mitä allergioita vain.

– Pirkanmaalla lapsiperheiden vertaisryhmissä on pääsääntöisesti ruoka-allergiaperheitä, Jokinen perustelee ryhmää starttaavan luennon aiherajausta.

Vaikkei yksittäinen luento toki anna vastausta kaikkeen, sen aikana ehditään kartoittaa perustietoja ja jakaa arkisia neuvoja sekä keskustella.

– Se varmaan selkeyttää omaa tietämystä, kun aiemmin on saanut tietoa sieltä ja täältä, Jokinen arvioi.

Vertaisryhmä taas kylvää käytännössä koeteltuja neuvoja.

– Niitä ei oppaista löydy. Siksi ne ovat korvaamattomia, Salonen toteaa.

Ryhmä suo myös tuiki tärkeää kuuntelevaa korvaa, ymmärrystä ja tsemppiä.

– Vertaistuki voi oikeasti olla ratkaisevaa. Se, että joku muukin on selvinnyt samasta, tuo toivoa. Allergiasta ei tule ylitsepääsemätön asia.

Lääkärin ohjein

Syytä allergiaepäilyyn on, jos lapsi oirehtii toistuvasti esimerkiksi oksentaen, ripuloiden, kipuillen, kuumeillen, kutisten, itkien tai ollen levoton. Hetkellisestä reaktiosta uuteen raaka-aineeseen ei sen sijaan vielä tarvitse hätkähtää.

Varsinainen toteaminen on aina lääkärin tehtävä, sillä allergiat ilmenevät hyvin yksilöllisesti.

– Ei ole mitään yhtä oppikirjamallia, Salonen muistuttaa.

Kotilääkäriksi ryhtyvä vanhempi saattaa vain rajoittaa turhaan tai väärin ruokavaliota ja aiheuttaa ravitsemusongelmia. Samalla todelliset syyt jäävät pimentoon.

Ennen erikoislääkärin tutkimuksia on kuitenkin itse testattava eri ruoka-aineita. Neuvolassa voi toki keskustella varhainkin.

Myös hoito on yksilöllistä ja kuuluu lääkärin ratkaistavaksi. Ruoka-aineita voidaan näet tapauksen mukaan välttää, käyttää siedättäen tai lisätä vähin erin. Lääkärin kanssa on myös seurattava tilannetta, sillä suuri osa pikkulasten ruoka-allergioista väistyy kouluikään mennessä.

Kaikkiaan kaksikko neuvoisi suhtautumaan allergioihin vakavasti mutta maltillisen tervejärkisesti ja positiivisesti.

– Hysteria ei palvele ketään, ja se tarttuu lapseenkin.

Yleisöluento lasten ruoka-allergioista

Pappilan Perhetalossa 9. maaliskuuta kello 17.30.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?