Perussuomalaisilla vaalistartti

Asukkaita kuunneltava enemmän

Ylöjärven Perussuomalaiset kokoontuivat kuntavaalien vaalistarttiinsa viime lauantaina. Tulevan valtuustokauden tavoitelistan kärjessä on päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys. Päätösten valmistelu on tässä mielessä parantunut paljon jo nykyisen valtuuston aikana. Edelleen on kuitenkin varaa parantaa.

Ylöjärven Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaista olivat vaalistartissa mukana Tuija Hirsimäki (vas.), Toni Kolehmainen, Jukka Jussila, Mauri Heiska, Sami Savio, Asko Saari, Heleena Pekkala, Tero Lehtonen, Henrik Pajunen, Mirkka Asp, Riitta Siikaniva, Teemu Koponen, Tuomo Kaminen, Marko Hirvonen, Tomi Saaristo ja Hannu Ruuska.

Nykyisessä Perussuomalaisten valtuustoryhmässä mukana olevat Tomi Saaristo ja kansanedustaja Sami Savio ovat pitkälti tyytyväisiä päätöksentekokulttuurin kehitykseen viime vuosina. Savio oli mukana myös kaupunginhallituksessa vuosina 2013-14. Saaristo on puolestaan tällä hetkellä hallituksen jäsen.
– Moni asia on muuttunut tällä valtuustokaudella. Aiemmin päätösten valmistelu on ollut lähillä virkamiesten ja kaupungin ylimmän johdon käsissä. Nykyisin luottamushenkilöt pääsevät paljon paremmin mukaan, Saaristo kiittelee.
– Hallituksessa käydään jo hyvin avointa keskustelua. Tavoitteena on jatkaa ja vahvistaa tätä linjaa edelleen. Haluamme osallistaa luottamushenkilöt päätöksentekoon mahdollisimman laajasti.
Savio kaipaa kaupunkilaisten ottamista tiiviimmin mukaan keskusteluihin. Kaupungissa on asukaslautakunta, mutta sen on koettu jääneen liian näkymättömäksi.
– Moni kaupunkilainen ei tiedä asukasilloista, eivätkä niistä saadut terveiset välttämättä kulkeudu eteenpäin. Tiedottamista ja tiedon kulkua on tarpeen parantaa.
– Lautakunnan ensimmäinen neljä vuotta on mennyt harjoittelussa, eikä sinä aikana ole vielä löydetty parasta tapaa saada tieto kulkemaan. Yksi parannus voisi olla sellaisten asukasiltojen järjestäminen, joissa kaupunkilaiset, valtuutetut ja johtavat viranhaltijat ovat mukana.

Taloudessa tarkkuutta

Perussuomalaisten näkemys on, että kaupungin taloudenpito on ollut viime vuosina vastuullista ja onnistunutta. Velkaantuminen on taittunut. Kokonaisvelkamäärä ei ole vielä pienentynyt, mutta asukasmäärän kasvun myötä velkamäärä asukasta kohden laskee.
Suunta oli välillä jo huolestuttava. Velkaa oli kymmenen vuotta sitten noin 500 euroa asukasta kohden, kun sitä on nyt noin 3000 euroa.
– Kataisen hallituksen kaavaileman kuntarakenneuudistuksen myötä täällä havahduttiin ja päättäjät lähtivät tosissaan tekemään suunnanmuutosta. Äärimmäisenä uhkakuvana oli pakkoliitos Tampereen kaupunkiin, Savio kertasi.
– Kaupungin toimintoja on osin tehostettu, ja on tehty myös kipeitäkin päätöksiä. Tuntuvimmat leikkaukset on tehty. Mielestäni valtuusto on onnistunut hyvin tehtävässään.
Saaristo muistuttaa, että kaupungin taloustilanne on edelleen haasteellinen. Se on hyvä, että kaupungin väkiluku kasvaa. Tarkkana pitää kuitenkin olla.
– Kasvu ei saisi olla liian nopeaa. Kasvavan väestön tarvitsemat palvelut ja palvelujen puitteet maksavat. Nopean kasvun aikana kustannusten hallinta on vaikeaa.
Tampereen pikaraitiotiepäätös saattaa näkyä tulevan valtuuston asialistalla. Savio pitää todennäköisenä, että jossain vaiheessa radan ulottaminen Ylöjärvelle nousee keskusteluun.
– Olen varauksellinen sen suhteen, että ratikka tulisi tänne asti. Se olisi todella iso investointi ja tarkoittaisi velkamäärän rajua kasvua. Soten myötä kaupungin veropohja kapenee, ja siksi liikkumavara on kovin vähäinen.
Perussuomalaiset pitävät maahanmuuttajiin liittyviä päätöksiä asiakokonaisuutena, joka liittyy läheisesti kaupungin taloudenpitoon. Kunnilla on päätösvaltaa esimerkiksi vastaanottokeskusten perustamisen suhteen. Samoin kunnat voivat päättää, paljonko ne ottavat vastaan oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia.
– Maahanmuuttajat keskittyvät Pirkanmaalla paljolti Tampereelle. Ympäristökuntien on varmistettava, että niiden osalta maahanmuuttajista aiheutuvat kustannukset pysyvät siedettävinä, Savio tähdensi.
Saariston kertoi saaneensa paljon yhteydenottoja, kun aikanaan Yliselle kaavailtiin vastaanottokeskusta. Ihmiset olivat huolestuneita.
– Jos kaupungin puolelta tullaan ehdottamaan vastaanottokeskusta Ylöjärvelle, aion vastustaa hanketta. Puolue on tässä kohtaa laajemminkin kriittisellä kannalla.

Pirkkala kirittäjänä

Yrittämisen edellytykset ovat parantuneet Ylöjärvellä, ja uusia yrityksiä on sijoittunut kaupunkiin viime vuosien aikana. Perussuomalaiset kaipaavat tällä alueella kuitenkin vielä lisää panostuksia.
– Voimme sanoa, että Ylöjärvi on yrittäjäystävällinen paikkakunta. Samalla on todettava, että emme ole päässeet uusien yritysten saannissa siihen tahtiin, joka on nähty Pirkkalassa. Siellä on esimerkki, johon täälläkin pitää pyrkiä, Savio arvioi.
– Kaikki mahdollinen on tehtävä, jotta voimme vahvistaa yrittäjäystävällistä otetta. Tarvitsemme lisää satsauksia myös markkinointiin. Se on tuotava vahvasti esille, että Tampereen kehyskunnissa on potentiaalia.
Kaupunki voisi tarjota Saariston mielestä uusille yrityksille helpotusta tonttien vuokraan, ainakin alkuvaiheessa.
– Jotain taloudellista porkkanaa pitäisi olla tarjolla. Pirkkalaan nousee yrityksiä kuin sieniä sateella. Meidänkin pitää ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön.

Rakentamiseen mahdollisuuksia

Kunnat ovat saaneet rakentamisen ja kaavoituksen osalta aiempaa enemmän liikkumavaraa. Kaikki päätökset eivät kulje enää aluehallinnon ja Ely-keskusten kautta. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että rakentamiseen liittyviä säännöksiä tulkitaan mahdollisimman väljästi.
– Aiemmin valtion viranhaltijoiden päätökset vaikkapa rantarakentamiseen ovat olleet yleensä kielteisiä. Asenteen pitää olla täällä paremminkin mahdollistava ja kannustava. Tämän pitää olla tietysti hallittua, mutta kuitenkin perusasenteen pitää olla myönteinen erilaisille hankkeille, Saaristo korosti.
– On myös tärkeää, että kaikkea ei keskitetä keskusta-alueelle, vaan elämää on muuallakin. Meillä on maantieteellisesti laaja kaupunki. Asumisen ja elämisen edellytykset on pidettävä kunnossa vanhoissakin alueen kuntakeskuksissa.

Sote-uudistus keventää

Tulevat valtuutetut kohtaavat kahden vuoden kuluttua tilanteen, jossa sosiaali- ja terveyspalveluvastuu siirtyy maakunnille. Kuntapäättäjille jää pienempi kattaus vastuualueita huolehdittavaksi. Tästä muutos on monella tavalla myönteinen.
– Soten myötä kuntatason budjetista ja veropohjasta lähtee pois noin 60 prosenttia. Sote-vastuun poistuminen on kuitenkin hyvä muutos. Päättäjät voivat keskittyä paljon tehokkaammin niihin toimialueisiin, jotka jäävät jäljelle, Saaristo arvioi.
Hallittavan asiamäärän pienenemisen lisäksi valtuutetun työn mielekkyyttä lisää se, että kuntien päätösvaltuuksia on laajennettu monella osa-alueella. Savio on nähnyt jo muutoksen omassa valtuustotyössään.
– Tärkein anti omasta kaupunginhallituskaudestani oli se havainto, että lainsäädäntö on rajoittanut todella suuresti kuntien päätösvaltaa. Kuntatasolla on usein hyvää tahtoa tehdä päätöksiä, jotka eivät ole kuitenkaan olleet lain mukaan mahdollisia. Liikkumavaraa on tullut nyt parin viime vuoden aikana merkittävästi lisää.

Ehdokkaissa loppukiri

Ylöjärven Perussuomalaisetkin ovat ehdokashankinnassa loppukirivaiheessa. Ehdokaslistat hyväksytään helmikuun lopussa, joten aikaa on enää rajallisesti.
Paikallisyhdistyksen sihteeri Henrik Pajunen kävi läpi muun puolueväen kanssa jo saatuja ehdokkuussitoumuksia. Mukaan oli tuossa vaiheessa lupautunut vajaa kaksikymmentä ehdokasta, kun tavoite on saada listalle 30 nimeä.
Yleinen kiinnostus ehdokkuutta kohtaan ei ole ollut niin laajaa, kuin Pajunen toivoisi. Hän arvioi, että viime aikojen valtakunnallisella gallup-uutisoinnilla on ollut oma vaikutuksensa.
– Olisi kuitenkin hyvä ymmärtää, että valtakunnan tason politiikka ja kuntatason asioiden hoito ovat kaksi eri asiaa. Moni ei ole perehtynyt siihen, mitä kaikkea olemme saaneet aikaan täällä paikallisesti. Valtuustossa on tehty paljon hyviä ja tärkeitä päätöksiä kuluneen kauden aikana.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?