Sari Timonen löysi mielenkiintoista tietoa Martti Lutherin, Philipp Melanchthonin ja Kustaa Vaasan kirjeenvaihdosta

Reformaattorit vaikuttivat kuninkaaseen

Ylöjärveläinen teologian maisteri Sari Timonen, 47, luki kirjeenvaihdon, jonka Martti Luther ja Philipp Melanchthoni kävivät Kustaa Vaasan kanssa. Timosen pro gradu -työ tarjoaa uutta ja erittäin kiinnostavaa tietoa ajasta, jolloin silloinen Ruotsi-Suomi luterilaistui.
Sari Timonen

– Martti Lutherin, Philipp Melanchthonin ja Kustaa Vaasan käymä kirjeenvaihto valmisti Ruotsi-Suomea reformaatioon. Luterilaisuudesta tuli hyvin nopeasti Pohjolan vallitseva uskonto, Sari Timonen sanoo.

Teologian maisteri Sari Timonen sanoo, että hänen parhaillaan tarkistettavana oleva pro gradu -työnsä valmistui ja julkaistaan pian parhaaseen mahdolliseen aikaan. Vietämme parhaillaan reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. Martin Lutherin ja Philipp Melanchthonin kirjeenvaihto Kustaa Vaasan kanssa 1530–1551 -niminen pro gradu avaa varsin seikkaperäisesti ajankohtaa, jolloin Ruotsi-Suomesta tuli hyvin pienessä ajassa luterilainen maa.
Timonen ihmettelee sitä, ettei kukaan muu tutkija ennen häntä ollut kiinnostunut ja paneutunut siihen varsin antoisasta aiheesta.
– Tein todellisen aikamatkan 1500-luvulle. Reformaattoreiden ja kuninkaan kirjeet sisältävät todella runsaasti tarkkoja tietoja, hän kiittää.
Timonen ihastelee kirjeiden suurta määrää.
– Kirjeitä on peräti kymmenen kappaletta. Kirjeistä kolme on Martin Lutherilta Kustaa Vaasalle, ja kolme kirjettä on kuninkaalta Lutherille. Neljä kirjettä on Philipp Melanchthonilta Kustaa Vaasalle. Alun perin kirjeitä on ollut 14 kappaletta, mutta niistä neljä kirjettä tuhoutui Tukholman linnan tulipalossa vuonna 1697, hän kertoo.
Timonen sai kopiot kaikista kymmenestä kirjeestä tutkimustaan varten.
– Kun avasin sähköpostin liitetiedostot ja näin, millaisia kirjeet olivat, yllätyin erittäin myönteisesti. Tajusin heti, että käsissäni on jotakin todella ainutlaatuista materiaalia. Kun perehdyin kirjeisiin, tiesin olevani todella tärkeän tiedon kanssa tekemisissä, hän muistelee.
Timonen pitää erittäin todennäköisenä sitä, että Lutherin, Melanchthonin ja Kustaa Vaasan välinen viestien ja uutisten välitys oli merkittävästi vilkkaampaa ja laajempaa, mitä säilynyt kirjemateriaali antaa olettaa.

Saksaksi ja latinaksi

Lutherin, Melanchthonin ja Kustaa Vaasan toisilleen lähettämät kirjeet on kirjoitettu saksaksi tai latinaksi.
– Taidan saksaa ja latinaa jonkin verran, mutta sain erittäin osaavaa käännösapua, Sari Timonen kiittää.
Timonen päättelee, että kolmikon kirjeillä oli poikkeuksellisen suuri vaikutus kunkin ratkaisuihin ja tekemisiin.
– Niin reformaattorit kuin kuningaskin saivat kirjeidensä sisällöillä ohjattua asioiden kulkua, hän sanoo.
– Kustaa Vaasa teki kaikkensa, jotta hän pystyi riisumaan katoliselta kirkolta aseman Ruotsi-Suomessa, Timonen tarkentaa.
Timosen mukaan kolmikon kirjeissä on suosituksia, poliittisia uutisia, reformaatioon liittyviä asioita ja huolen ilmauksia.
– Reformaattorit suosittelivat ja lähettivät kuninkaan palvelukseen Wittenbergissä opiskelleita, reformaation omaksuneita ja luotettaviksi osoittautuneita oppineita. Kirjeissä saivat suosituksensa muiden muassa Ruotsin itämaasta eli Suomesta saapuneet opiskelijat Mikael Agricola ja Erik Härkäpää.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?