Viime keskiviikkona Ylöjärven kaupungintalo täyttyi musiikista ja vanhojen muistelusta, kun Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston 30-vuotista taivalta kokoonnuttiin juhlistamaan Ylöjärvi-saliin. Juhlassa jaettiin myös kultaiset ansiomerkit Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston toiminnan pitkäaikaisille vaikuttajille, entiselle rehtorille Riitta Thilille ja opintosihteeri Liisa Virtaselle.
Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo palkitsi Riitta Thilin (kesk.) ja Liisa Virtasen ansiokkaasta työstään kultaisin ansiomerkein.
30-vuotisjuhlassa yleisöä ilahduttivat Pirkanmaan musiikkiopiston opiskelijat soitto- ja laulutaidoillaan klassisen ja rytmimusiikin parissa. Musiikkiesitysten väleissä pysähdyttiin muistelemaan Ylöjärven ja Hämeenkyrön musiikkiopetuksen taivalta kolmelta vuosikymmeneltä.
Vuoden 1989 elokuussa Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston leipiin suoraan opinnoistaan hypännyt pianonsoiton opettaja Elina Somerkallio muisteli puheessaan, että musiikkiopisto oli alkujaan melkein kuin piano-opisto – niin paljon halukkaita pianisteja löytyi tuohon aikaan sekä Ylöjärveltä että Hämeenkyröstä.
Somerkallion mukaan musiikkiopiston tarjoamassa pianonsoiton opiskelussa on keskitytty liki alusta lähtien yhdessä tekemiseen, jotta myös virallisten orkesterisoittajien ulkopuolelle jäävät pianistit pääsisivät osaksi soittoryhmiä.
Yhteissoiton merkeissä musiikkiopisto on järjestänyt piano-opiskelijoille esimerkiksi erilaisia pianofoorumeita, joissa soittajat ovat päässeet musisoimaan yhdessä muiden orkesterisoittimien kanssa.
– On valtavan tärkeää, että myös pianonsoiton opiskelijat saavat tuntea, että musiikin opiskelu on yhteistä tekemistä. Tämän vuoksi meillä nähdään nykyisin musiikkiopistossa esimerkiksi kuusikätinen piano. Sen lisäksi on nähty jopa kahdeksankätinen pianoesitys, kun me neljä piano-opettajaa änkesimme epätoivoisesti yhteisen pianon ääreen, Somerkallio muisteli hymyillen pianonsoittajien yhteistempauksia.
Rytmimusapotpurissa musisoitiin niin Unto Monosen kuin Michael Jacksoninkin parissa.
Yhteismusisoinnilla valtava merkitys
Musiikkiopiston alkuvaiheilla vallinneen pianobuumin rinnalta uupuivat alkuun jousisoittimet, joiden eteen pitkäaikainen rehtori Riitta Thil paiski päättäväisesti töitä. Se kannatti, sillä pian Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto sai orkesterikavalkadiinsa kolme eri tasoista ja edelleen toimivaa jousiorkesteria: pikkuviulut ja sellot, jotka opiskelevat jousisoiton alkeita minijousi-orkesterissa, askeleen pidemmällä olevat junioritason soittajat sekä kolmantena ryhmänä kamarijousisoittajat, jonka soittajista osa opiskelee musiikkiopiston opistotasolla saakka.
Viulunsoiton opettaja Merja Ponkala korosti musiikkiopiston 30-vuotisjuhlan muistelmissaan yhteismusisoinnin merkitystä ja sen luomia mahdollisuuksia nuorille soittajille.
– Orkestereissa nautitaan yhdessä musisoimisesta, upeista teoksista, solmitaan elinikäisiä ystävyyssuhteita ja koetaan jotakin sellaista, minkä ymmärtää vain toinen orkesterisoittaja. Yhteismusisointi on asia, joka jää yleensä soittajan veriin. Iloitsenkin siitä, että tälläkin hetkellä moni entinen jousisoittajaoppilaamme soittaa erilaisissa harrastelijaorkestereissa eri puolilla Suomea.
Avoin linja tarjoaa vaihtoehtoja
Juhlan muisteluissa nostettiin jalustalle myös musiikkiopiston avoin linja, joka perustettiin aikanaan opiston opiskelijahaun ulkopuolelle jääville musiikki-intoisille nuorille.
Avoimella linjalla paljon opettanut pianonsoiton opettaja Ritva-Liisa Kangasluoma vertasi linjaa valintamyymälään, joka palvelee monipuolisuudellaan erilaisten opiskelijoiden tarpeita ja tavoitteita. Opiskelijoista osa on pyrkinyt musiikkiopistoon pääsemättä sinne. Toiset taas ovat valinneet avoimen linjan, koska he eivät ole halunneet opiskella musiikkiopiston laajaa oppimäärää. Oppilaiden joukossa on myös heitä, jotka eivät oikein tiedä, mitä soittoharrastus tarkoittaa. He piipahtavat avoimella linjalla, ja viettävät siellä kukin oman aikansa. Avoimella linjalla on myös aikuisopiskelijoita, jotka tarjoavat opettajille virkistävää vaihtelua.
– Kerran eräs 50–60-vuotias avoimella linjalla opiskellut mies sanoi minulle, että mikään asia ei ole ikinä opettanut hänelle hänestä itsestään näin paljon, kuin soittoharrastus, Kangasluoma kertasi.
Opettajan mieleen oli painautunut erityisesti yksi avoimen linjan opiskelija, joka aloitti opiskelun yläkouluikäisenä. Poika oli hakeutunut avoimelle linjalle opiskelemaan, koska hän oli tullut valituksi tuoreen bändinsä kosketinsoittajaksi.
– Alkuvaikeuksien jälkeen tuore pianisti innostui klassisen musiikin soittamisesta niin, että suoritti peräti musiikkiopiston opistotason päättötutkinnon vain neljän opiskeluvuoden jälkeen. Normaalisti tuohon on varattu aikaa 12 vuotta, Kangasluoma esitteli avoimelta linjalta muusikon uraansa potkua saaneen miehen, Tuomas Honkkilan, joka kruunasi musiikkiopiston juhlan pianonsoitollaan.
Juhlassa esiintyi muun muassa musiikkiopiston juniorisinfonietta.
Tuomas Honkkila aloitti piano-opintonsa musiikkiopiston avoimelta linjalta.
Viimeisimmät kommentit