Tutkijavierailu Madridista

Kehräämöperinne matkalla kohti asusteiden digiaikaa

Ylöjärvellä jalostettu villa eri muodoissaan pääsee osaksi tulevaisuuden kansainvälistä tutkimusta. Espanjalainen tekstiilimuotoilija ja tutkija Elisabeth Lorenzi löysi Kehräämö Salo-Angorasta kiehtovaa tuotantoperinnettä ja kiinnostavia materiaaleja. Suomalaiset luonnonkuidut ovat matkalla digiajan sähköisten asusteiden ytimeen.
Elizabeth Lorenzi, Kehräämö Salo-Angora, Medialab-Prado, tekstiilit, tekstiiliteollisuus

Elisabeth Lorenzilla oli mukanaan sähköä johtavan tekstiilin prototyyppi. Langasta neulotussa rannekorussa ei ole johtimia pariston ja led-valon välillä. Sähkö kulkee neulekudoksessa, jonka lankoihin on lisätty sähköä johtavia kuituja.

Lorenzi työskentelee Madridissa kulttuurien välisen viestinnän kehittäjänä ja tekstiilien tutkijana. Hänen työyhteisönsä, Medialab-Prado, on kulttuuriprojekteihin keskittynyt kansalaislaboratorio. Se tutkii digitaalisten verkostojen mahdollistamia kokeilun ja yhteisen oppimisen muotoja.
Johtamassaan hankkeessa Lorenzi tutkii luonnonmukaisten materiaalien käyttöä sähköä johtavissa tekstiileissä. Tavoitteena on löytää kuituja, jotka voivat korvata tekstiiliteollisuudessa laajalti käytetyt synteettiset kuidut myös tällaisissa käyttökohteissa.
– Tarjolla on keinokuituja, jotka johtavat sähköä paremmin kuin luonnonkuidut. Keinomateriaalit ovat kuitenkin ongelmallisia siinä vaiheessa, kun asusteesta tai muusta tekstiilituotteesta tulee jätettä, Lorenzi kertoi vierailullaan Salo-Angorassa.
– Tekstiilijäte on maailmanlaajuisesti mittava ongelma. Siksi me haluamme selvittää, miten hyvin luonnonmateriaalit toimivat sähköisessä käytössä.
Lorenzi tekee sähköä johtavien kuitujen ja tekstiilien perustutkimusta. Kaupallisiin tuotteisiin on vielä pitkä matka, sillä vaikkapa sähköä johtaville asusteille ei ole vielä todellisia markkinoita.
– Uskon, että kiinnostus kasvaa ja näemme pian oikeita tuotteitakin. Vaatteet voivat ottaa tulevaisuudessa energiaa auringosta, toimia yhdessä matkapuhelimen kanssa tai sisältää valonlähteitä eri tarkoituksiin. Mahdollisuuksia on rajattomasti, Lorenzi arvioi.
Meneillään oleva tutkimustyö ei tähtää kaupalliseen vaiheeseen asti. Tutkimusyhteisö jakaa kaikki tuloksensa verkossa vapaasti käytettäviksi. Kiinnostuneet toimijat voivat edetä niiden pohjalta kohti kaupallisten tuotteiden toteutusta.

Yhteisöllinen projekti

Elizabeth Lorenzi, Kehräämö Salo-Angora, Medialab-Prado, tekstiilit, tekstiiliteollisuus

Elizabeth Lorenzi on Suomessa lyhyellä residenssijaksolla.

Elisabeth Lorenzi on Suomessa kuukauden mittaisella residenssijaksolla. Suomi valikoitui kohdemaaksi, kun Karstulasta löytyi Artrannan residenssi, joka on tarkoitettu nimenomaan muotoilijoille.
Lorenzi asuu residenssissä ja tutustuu lähiseudulla toimiviin yrityksiin, käsityöläisiin ja muotoilijoihin. Artranta tukee työskentelyä tarjoamalla yhteyksiä oman verkostonsa kautta. Käynti Salo-Angorassa oli osa vierailujen sarjaa, joka ulottuu lammastiloista aina Aalto-yliopistoon saakka.
Alkuvaiheessa Lorenzi on tutustunut lähialueella tarjolla oleviin luonnonmateriaaleihin ja alan toimijoiden käsittelytekniikoihin. Työ etenee vähitellen kohti käytännön tekemistä.
– Tuotamme käytettävissä olevista paikallisista materiaaleista lankoja sähkötoimisen rukin avulla. Sitten valmistamme näistä langoista tekstiilejä yhdessä seudun käsityöläisten kanssa paikallisia työtapoja käyttäen.
– Viimeisessä vaiheessa yritämme tehdä valmistamistamme tekstiileistä prototyyppituotteen, joka voisi olla jokin vaatekappale tai asuste.
Tavoitteena on toteuttaa tiiviin yhteisöllinen projekti, jossa on runsaasti vuorovaikutusta alueen ihmisten ja yritysten kanssa. Näin osallistujat voivat jakaa toisilleen uutta oppia ja tietoa, vierailujen ja yhdessä tekemisen avulla.

Kiehtovaa perinnettä

Tutustuminen Salo-Angoran toimintaan antoi Lorenzille näkymän perinteisesti käytössä olleisiin laitteisiin ja työmenetelmiin. Yrittäjät Eine ja Markku Niemi tuottavat kehräämössään sekä karstavillalankaa että kampavillalankaa, suurelta osin rahtityönä tilaajien omista villoista.
– Salo-Angoran tuotanto painottuu sataprosenttisen lampaanvillalangan valmistukseen. Kehruuprosessi on mahdollisimman luonnonmukainen. Villa pestään vedellä, eikä lisäaineita ole käytössä muutenkaan missään tuotantovaiheessa, Eine Niemi kertoi.
Kehräämö hallitsee myös erikoisten villalaatujen, kuten angoran, tupasvillan, alpakan ja koirankarvan käsittelyn.
Useimmat Salo-Angorassa nähdyt kuitu- ja lankalaadut olivat Lorenzille jo tuttuja. Tupasvillasta hän ei ollut kuullut aikaisemmin, ja se kirvoittikin paljon kysymyksiä. Viemisiksi lähti myös tupponen tätä kasvikunnan antia, joka on peräisin läheiseltä Aitonevan suolta.
Kiinnostavinta oli kokea ja kuulla, mitä kaikkea tapahtuu matkalla keritystä villasta lankavyyhdeksi.
– On kiehtovaa nähdä, miten täällä käsitellään villaa ja muita materiaaleja. Täällä on vanhoja kehruukoneita, jotka toimivat vuosikymmenestä toiseen. Vanhat perinteiset tuotantomenetelmät ovat edelleen käytössä, Lorenzi ihasteli.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?