Kunta- ja maakuntavaalit – mistä on kyse?

Mikä erottaa kunta-ja maakuntapoliitikon toisistaan? Sen lisäksi, että kuntapoliitikot tekevät kompromisseja kuntatasolla ja maakuntapoliitikot taas maakuntatasolla?
9. huhtikuuta tänä vuonna järjestettävissä kuntavaaleissa valitaan jokaiseen kuntaan ja kaupunkiin valtuutetut. Sote- ja maakuntauudistuksessa taas on tarkoitus muodostaa itsehallinnolliset maakunnat, joihin valitaan maakuntavaltuustot tammikuussa 2018. Vuonna 2021 ja siitä eteenpäin maakuntavaalit toimitetaan huhtikuussa samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.
Sen perusteella, mistä asioista tulevat valtuutetut enimmäkseen päättävät, kuntavaaleja voisi luonnehtia vaikkapa elinvoimavaaleiksi, kun taas maakuntavaalit ovat sosiaali- ja terveys eli sote-vaalit.

Mitkä haasteet?

Kunnan- ja kaupunginvaltuutetut päättävät asuinpaikkakuntansa talouden ja maankäytön suurista linjoista sekä strategiasta. Lisäksi he ja monet sellaisetkin ehdokkaat, jotka eivät päässeet valtuustoon asti, osallistuvat päätöksentekoon esimerkiksi lautakunnissa.
Maakuntavaltuutetut päättävät sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muun muassa pelastustoimen järjestämisestä maakunnassaan.
Suurimpiin päätöksenteon haasteisiin kuuluu se, että tarpeita on enemmän kuin mihin julkisella sektorilla olisi varaa. Siitä syystä menoja ja varsinkin niiden kasvua on rajoitettava.
Olisi toki mukavaa jakaa rahaa kaikille niin paljon kuin sitä pyydetään, jos se ei samalla olisi pois muilta veronmaksajilta tai heidän lapsiltaan. Vastuullisessa politiikassa veroja ei enää nosteta ja lainan ottoa hillitään.
Toisaalta vastuullisuutta on myös kohtuullinen lakisääteiset velvollisuudet ylittävä panostaminen muun muassa liikuntaan ja kulttuuriin: esimerkiksi jalkapallohallin rakentaminen Ylöjärvelle on kannatettava idea.

Mitkä ihmiset?

Voiko sama henkilö olla ehdolla ja valtuutettuna sekä kunta- että maakuntatasolla? Kyllä voi. Hän voi lisäksi olla vaikkapa kansanedustaja.
Riittääkö yhdellä ja samalla poliitikolta tähän kaikkeen aikaa? Riippuu henkilöstä: hänen jaksamisestaan, organisointi-ja verkottumiskyvyistään sekä muista velvollisuuksistaan. Ei ole mahdotonta eikä edes erityisen harvinaista, että ihminen tekee useampaa kuin yhtä työtä – miksei siis myös usean poliittisen roolin yhdistäminen voisi onnistua?
Molemmissa vaaleissa jokaisella puolueella on mahdollisimman suuret ja laajat ehdokaslistat. Moni äänestäjä suosii ainakin jossain määrin entuudestaan tuntemaansa ehdokasta. Äänestäjä joko tuntee ehdokkaansa henkilökohtaisesti tai ainakin tietää tämän tekemisistä, osallistumisista ja aikaansaannoksista vaikkapa paikallisen median kautta.

Mitä väliä?

Kunnan- ja kaupunginvaltuustot päättävät paikkakuntiensa kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit – samoin kuin myös mahdollisen uuden velan määrän. Maakuntavaltuustoilla ei ainakaan aluksi ole verotusoikeutta: rahat saadaan pääosin valtiolta.
Valtion rahankäyttöön taas voi vaikuttaa ainakin eduskuntavaaleissa äänestämällä. Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuonna 2019.
Vaikka maakuntavaltuustoilta puuttuu verotusoikeus, niillä on kuitenkin suuri valta saamiensa rahojen käytöstä päättäessään. Jos maakuntavaltuustot myöhemmin saavat oman verotusoikeuden, niiden valta kasvaa entisestään.
Kustannuspaineet ovat niin niin kunta- kuin maakuntatasollakin suuret, koska raha ei jatkossakaan riitä kaikkeen, mihin sitä haluttaisiin käyttää. Toivon päätöksentekijöiltä tämän tosiasian ymmärtämistä. Äänestämällä siihenkin voi vaikuttaa – kaikissa vaaleissa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>