Tampereen kaupunkiseudun uudessa elinkeino-ohjelmassa linjataan seudullisen ja paikallisen elinkeinopolitiikan erot

Luova uho tuo elinvoimaa

Tampereen kaupunkiseutua on pidetty erityisesti teollisuuteen nojaavana alueena. Tosiasiassa kolme neljäsosaa kaupunkiseudun työpaikoista on palveluelinkeinoissa. Palveluyritykset ovat siis kaupunkiseudun hyvinvoinnin kivijalka.  Palvelualan yritysten ja muidenkin alojen yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen on koko seudun elinvoiman kannalta äärimmäisen tärkeää.
ylöjärven yritykset

Ylöjärvi on kantanut vahvasti kortensa kekoon koko Tampereen kaupunkiseudun elinvoiman kasvattamiseksi. Ylöjärvi on ollut houkutteleva paikka yrityksille.

Koko seudun elinvoiman kasvattamiseksi on laadittu Tampereen kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma vuosille 2017–2021. Ohjelma kantaa nimeä Luova uho.

Elinkeino-ohjelman linjaukset perustuvat neljään painoalavalintaan, joita ovat uudistuva teollisuus, älykkään kaupunkiseudun ratkaisut, hyvinvointi ja terveys sekä tapahtuma-, kävijä- ja elämystalous.

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä. Ohjelma pyrkii tukemaan yritysten linkittymistä nykyistä vahvemmin globaaleihin markkinoihin.

Elinkeino-ohjelman päämääränä on siis seudun kansainvälisen aseman, uudistumiskyvyn ja innovatiivisuuden vahvistaminen.

Ohjelma nopeasti kasaan

Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtajan Timo Isolähteenmäen mukaan elinkeino-ohjelman laatiminen oli tiivis ja nopea prosessi.

– Keskusteluja käytiin tiiviisti viime syksyn aikana. Itsekin istuin useissa koontiseminaareissa. Lisäksi ohjelmaa sparrattiin Tredean ulkoisessa johtoryhmässä. Ylöjärven kannalta prosessi sujui mukavasti ja elinkeino-ohjelman teemat natsaavat meille hyvin, Isolähteenmäki sanoo.

Elinkeino-ohjelman mukaan Tampereen kaupunkiseudun hyvä menestys edellyttää jatkuvaa uudistumiskykyä, hyvin toimivaa monipuolista paikallista kehittäjäverkostoa ja selkeää työnjakoa toimijoiden kesken. Menestys vaatii myös vahvoja yhteyksiä kansalliseen päätöksentekoon.

Seudun elinkeinopoliittisen kehittämistyön tukena on oltava riittävästi toimintaa, jossa etsitään uutta tietoa, uusia kompetensseja ja uusia liiketoimintamalleja mahdollistamaan yritysten menestyminen kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.

Paikallinen toiminta yhä vahvaa

Tampereen kaupunkiseudun kuntien elinkeinoyksiköt tuottavat yrityksille yhä jatkossakin lähipalvelut.

Sellaisia ovat toimitila- ja tonttiasiat, kaavat, rakennusluvat, liikennejärjestelyt ja infrastruktuuriasiat. Kuntien elinkeinotoimijoiden välityksellä myös elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean palvelut ovat paikallisten yritysten saavutettavissa.

Timo Isolähteenmäen mukaan kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma ei sinällään ohjaa Ylöjärven toimintaa.

– Tietenkin teemme seudullista yhteistyötä ja kehitämme Tampereen kaupunkiseutua muiden seudun kuntien kanssa. Ohjelmassa kuitenkin linjataan nyt jollain tasolla, että mitä on seudullinen elinkeinopolitiikka ja mitä paikallinen elinkeinopolitiikka. Jatkamme paikallista elinkeinopolitiikkaa, kuten ennenkin tai jopa vahvemmin kuin ennen, Isolähteenmäki linjaa.

Entistä toimivampi Tredea

elinkeino-ohjelma

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma sisältää neljä painoalaa ja kuusi visiota.

Uuden elinkeino-ohjelman noudattamista johtaa Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, joka lähti tähän vuoteen uudistuneena.

Toimitusjohtaja Harri Airaksisen mukaan Tredealla on nyt valmius lähteä nopeisiin toimiin aina kun tilanne sitä vaatii.

Tredean toiminnan taustalla puolestaan vaikuttavat selkeät strategiset valinnat. Ne suuntaavat toimintaa niin, että niukat resurssit saadaan tehokkaimmin hyödynnettyä työpaikkojen, innovaatioiden, uusien tuotteiden ja palvelujen luomisessa.

– Tredean voimavarat kohdennetaan uudistuvaan teollisuuteen, älykkään kaupungin ratkaisuihin sekä tapahtuma-, kävijä- ja elämystalouteen. Erityistä kohderyhmää ovat kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät teknologiakyvykkäät yritykset, Airaksinen sanoo.

Timo Isolähteenmäki toivoo, että Tredean organisoituminen uudelleen terävöittää Tredean toimintaa.

– Vähän turhan paljonkin on palanut aikaa tätä asiaa tavoiteltaessa. Elinkeinojohtajien viesti on ollut jo pitkään sen suuntainen, että Tredean toiminta pitää olla aiempaa konkreettisempaa ja joustavampaa, Isolähteenmäki kertoo.

Hänen mukaansa Tredean pitää kuunnella Tampereen seudun toimijoita yhä tarkemmin.

– Toive on, että Tredea pystyisi vastaamaan aiempaa asiakaslähtöisemmin siihen huutoon, mitä esimerkiksi seudun yrityksistä kuuluu.

Seudun kasvu on kaikkien etu

Tampereen kaupunkiseudun yhtenäinen talousalue muodostuu kahdeksasta kunnasta, jotka jakautuvat kaupunkimaiseen keskusseutuun ja sitä ympäröiviin maaseutumaisiin alueisiin.

Aina välillä seudun kuntien välillä käydään kovaakin kilpailua elinkeinoasioissa. Kaikki kunnat yrittävät houkutella omalle alueelleen menestyviä yrityksiä.

Harri Airaksinen sanoi viime elokuussa Ylöjärven Uutisten haastattelussa, että kaupunkiseudulla näkee yhä toimintaa, jossa toinen kunta pyrkii pääsemään väliin toisen kunnan ja jonkin yrityksen välisiin neuvotteluihin.

Timo Isolähteenmäen mukaan Ylöjärvi on kuitenkin säästynyt tällaiselta väliintulolta.

– Pitää muistaa, että uutta sijoittumispaikkaa etsivät yritykset ovat usein yhteydessä useisiin kuntiin. Tietenkin joidenkin kuntien välillä on voinut olla edellä mainittuja väliintuloja, mutta Ylöjärveen tällainen toiminta ei ole kohdistunut, Isolähteenmäki kertoo.

Hänen mukaansa Tampereen kaupunkiseudun kuntien elinkeinojohtajat tekevät yhteistyötä hyvässä hengessä.

– Koko seudulle on riittänyt hyvin uusia yrityksiä. Kannattaa muistaa, että isossa kuvassa koko kaupunkiseudun kehittyminen ja kasvaminen on hyvä asia. Kaikki kunnat hyötyvät siitä pitkässä juoksussa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?