Pelien kuninkaasta paljastuu maailmanmestarillekin uutta vielä vuosikymmenien jälkeen

Shakki – puoli elämää

Kunnioitettavan 85 vuoden iän saavuttanut Kauko Virtanen on omistanut elämästään ison osan shakin salaisuuksille. Matematiikan lehtorina uransa tehnyt shakkiniekka on suurin ponnistuksin tehnyt peliä tunnetuksi varsinkin koululaisille ja lehtien lukijoille.
Kauko Virtanen, shakki, tehtäväshakki

Shakki on ollut vahvasti mukana suurimman osan ajasta vuorentaustalaisen Kauko Virtasen elämässä. Hänellä on tilillään esimerkiksi tehtäväshakin laadintasarjan maailmanmestaruus.

Kaikki alkoi Hauholta Hahkialan kartanosta, jossa Kauko Virtasen isä oli töissä muonamiehenä.
– Kouluikäisenä löysin aivan sattumalta lehtiartikkelin, jossa kerrottiin kartanon isännän, Axel Charpentierin, olevan innokas ja edistynyt shakinpelaaja, Virtanen muistelee.
Samainen Charpentier kohosi aikanaan itsenäisen Suomen ensimmäiseksi oikeuskansleriksi.
– Myöhemmin löysin kanslerin kirjastosta Franz Gutmayerin teoksen Shakki, pelien kuningas. Tutustuin siihen ja innostuin pelistä aivan valtavasti. Niin shakki tuli elämääni jäädäkseen, Vuorentaustassa asuva Virtanen kertaa.
Kenties Virtasen taidot shakissa olivat heti silmiinpistävät, sillä kartanon omistaja huomasi miehen ja kustansi hänelle ylioppilaskoulutuksen. Se pohjanaan Virtanen loi myöhemmin uran matematiikan opettajana eri puolilla Suomea.
Shakissa hänellä oli pelikaverinaan aluksi serkkunsa. Myöhemmin kaverukset siirtyivät jatkamaan harrastustaan shakkikerhoon Hämeenlinnaan ja sittemmin Helsinkiin.
– Lyseoaikana tutustuin shakkitehtäviin. Vähitellen aloin pelaamisen sijaan erikoistua tehtävien laatimiseen ja ratkaisemiseen, Virtanen kertoo.
Shakkitehtävissä nappulat on aseteltu tiettyyn järjestykseen. Tarkoituksena on esimerkiksi löytää mahdolliset ratkaisut, joilla toinen väri saadaan matitettua.
– Laadin ensimmäiseni shakkitehtäväni vuonna 1951. Sen jälkeen olen julkaissut muualta keräämiäni ja itse laatimiani tehtäviä lehdissä, Virtanen juttelee.
– Keskisuomalaisessa pidin shakkipalstaa 13 vuotta ja Suomen Kuvalehdessä olin shakkitoimittajana vuosina 1976–1979.
Tehtävien laatiminen vie paljon aikaa ja vaatii runsaasti kypsyttelyä.
– Yksittäisen tehtävän osalta puhutaan viikkojen työstä, Virtanen kiteyttää.
Shakkitehtävien laatiminen on ollut Virtaselle mieluisampaa kuin itse pelaaminen.
– Kaukoa ärsyttää, jos joku istuu häntä vastapäätä pitkän aikaa, hänen vaimonsa Sinikka Virtanen nauraa.
– Koululaisille pitämissäni kerhoissa olemme toki pelanneet, ja pelasin jonkin aikaa kirjeshakkia niin Suomessa kuin kansainvälisesti, Kauko ynnää.

Kruununa MM-kulta

Kauko Virtasella on pitkä ura takanaan myös Tampereen Tehtäväniekkojen, valtakunnallisen järjestön alajaoston puheenjohtajana. Myös kansallisen tason järjestössä, Suomen Tehtäväniekoissa Virtanen on ollut kirjanpitäjänä 30 vuoden ajan.
– Tapaamme edelleen vähintään kuukausittain, Virtanen toteaa.
Tampereen Tehtäväniekoilla on edessään juhlavuosi, kun seuran perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Virtanen kaavailee, että vetäytyy sitten, kun on saavuttanut 85 vuoden iän. Tampereen Tehtäväniekoista. Hän ei ole kuitenkaan huolissaan kerhon toiminnasta.
– Jatkajia löytyy kyllä, hän alleviivaa.
Vaikka suurin osa toiminnasta pidetään aluetasolla, tehtäväshakki on aidosti kansainvälinen laji, joka kerää osallistujia ympäri maailman.
– Shakkiyhteisö on melko pieni mutta hyvin aktiivinen. Kansainvälinen kattojärjestö muun muassa pitää vuosittain kokouksen, johon saapuu paikalle satakunta pelaajaa. Samassa yhteydessä järjestetään shakkitehtäväkilpailuja, Virtanen juttelee.
Yksi ylöjärveläisen uran kohokohdista osuu vuoden 1975 kokoontumiseen, jolloin hän voitti kultaa tehtäväshakin laadintasarjassa Lontoossa. Shakkitaituria voi siis kutsua maailmanmestariksi.
– Tuon tehtävän laatimiseen meni usea kuukausi, Virtanen taustoittaa teostaan.
Shakin perässä Virtaset ovat matkanneet esimerkiksi Unkarissa, Saksassa ja Alankomaissa. Aikanaan Virtanen pätevöityi myös shakkituomariksi.

Vireä ja vapaa

Omalta lajiltaan ja sen myötä tutuiksi tulleilta ihmisiltä Kauko Virtanen on saanut paljon. Paitsi olemalla aktiivisesti mukana shakin järjestötoiminnassa hän on myös pyrkinyt levittämään pelistä tietoa tuomalla peliä esille myös nuorille.
– Olin 1960-luvulla opettajana Jyväskylän normaalilyseossa. Myöhemmin muutimme Tampereen seudulle, ja viimeisimmäksi opetin Tesoman yhteiskoulussa. Kaikissa kouluissa vedin shakkikerhoa oppilaille. Parhaimmillaan niissä kävi parisenkymmentä aktiivista jäsentä, Virtanen avaa.
Vuorentaustalaisella oli iso rooli myös koulujen välisten shakkiturnausten järjestämisestä.
– Lisäksi olin moneen otteeseen valtakunnallisten koululaisten suurjuhlien shakkivastaavana. Viimeisimmän kerran vuonna 2005, kun olin jäänyt jo aikaa sitten eläkkeelle.
Virtasen mielestä shakki on älyllinen peli, johon ei kyllästy koskaan. Sellaisenaan hän ajattelee sen olevan oiva harrastus nuorille.
– Mahdollisia siirtoja on niin lukematon määrä, että aina löytyy jotain uutta, Virtanen korostaa.
– Shakki pitää vireänä. Itse olen aina tuntenut suurta vapautta sitä pelatessani, hän päättää.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?