Latumaestro vainuaa säät

Luistin- ja hiihtoradat tehdään ja huolletaan ilmojen herran oikkuja alati tarkaten sekä myös hyvin suunnitellen. Kokenut työluotsi osaa jo hyvin aavistaa otolliset hetket töille.
talviurheilu, talviurheilupaikat, talvi, urheilu, liikunta

Työmaapäällikkö Jyrki Tanhuanpää saa onnistumisen tunteensa siitä, kun näkee laduilla ja kaukaloissa väkeä. (Kuva: Suvi Tammilehto)

Talven kynnyksellä kaupungin työmaapäällikkö Jyrki Tanhuanpää seuraa silmä tarkkana sääennusteita. Joko voisi alkaa tehdä luistelujäitä ja hiihtolatuja?

Kytistely jatkuu koko talven. Ladut ja kaukalot voivat vesittyä, ja varsin kestävä Räikän keinolatukin on kerran sulanut kesken kaiken kokonaan.

– Silloin tulee tunne, että voi, voi voi.

Valppaus ei tosin ole mitään poikkeuksellista, sillä urheilu- ja ulkoalueiden hoidosta vastaava mies on läpi vuoden sään hermolla.

Kokenut mies ei kuitenkaan hermoile. Yrittämisen halu on kyllä kova, mutta yöunia ei kannata menettää. Ja miehelle on syntynyt hyvä vainu siitä, milloin olosuhteet ovat kääntymässä otollisiksi.

– Kyllä asiat järjestyvät. Esimerkiksi kun lumetuskone hajosi, tehtiin se, mitä rikkinäisellä järjestelmällä pystyttiin.

talviurheilu, talviurheilupaikat, talvi, urheilu, liikunta

Lumitykissä on monta kehää, joiden rei’istä vesi puskee läpi muuttuen lumeksi. Mitä kovempi pakkanen on, sitä useampaan kehään ja sitä suuremmalla paineella vettä voidaan pumpata. (Kuva: Suvi Tammilehto)

Sään ehdoilla radat kasaan

Talviurheilupaikkojen teossa on askare poikineen.

Ulkojäiden valmistelu aloitetaan jo syksyllä pitämällä kaukaloiden pohjat tasaisina. Kun tulee pakkasta, pohjia kastellaan, jotta maahan muodostuisi hyvä routa. Itse jäätä tehdään laskemalla kaukaloon vettä. Jos jossain välissä sataa lunta, se tampataan ja kastellaan.

– Vettä ei lotrata, vaan jää tehdään vähin erin pienin kerroksin.

Ylöjärvellä jäät kovettaa yksinomaan pakkanen, sillä kaupungilla ei ole jäädytyslaitteita. Jos lämpötila kääntyy plussalle, täytyy odotella. Saatetaan myös joutua laskemaan liikoja sulamisvesiä pois, jottei pakkasen tultua jäätyminen hidastu ja jää mahdollisten ilmakuplien vuoksi haurastu. Sitten työtä on tehtävä taas uusiksi.

– Kukaan ei tee luistinrataa päivässä eikä kahdessa tai kolmessa. Työ vie viikon hyvälläkin pakkasella.

Tykkilunta keinolatua varten tehdään, kun tulee pakkanen. Tätä on oltava vähintään jokunen aste, ja mitä kylmempää on, sitä enemmän voidaan juoksuttaa vettä lumikoneen läpi ja siis saada lunta. Parissakymmenessä miinusasteessa koneet alkavat kuitenkin jo olla kovilla. Myös mahdollisimman tyyni ja kuiva ilma on tarpeen.

Lunta tehdään kasaan, ja sitten se levitetään latualueelle, tiivistetään sekä latu-uritetaan. Pakkanen kovettaa massan, mutta pinta kuohkeutetaan esimerkiksi jyrsimellä. Puuhaan sopii vain pakkanen. Plussalla lunta ei kannata levittää sohjoontumaan.

– Kilometrin latu syntyy parhaimmillaan neljässä päivässä.

Luonnonlumiladut taas vaativat vähintään 20–30 senttiä taivaan tarjoilemaa lunta. Ohut lumikerros tiivistetään mönkijällä tai moottorikelkalla vedettävällä rullalla, ja sitten latu uurretaan latuhöylällä. Paksu lumimassa voidaan hoidella isolla latukoneella, joka hoitaa kaikki työvaiheet.

Ratojen valmistuttua niitä on huollettava liki päivittäin. Jään pintaa uusitaan kasteluin, siltä poistetaan lunta tai vettä ja sen reunoja tasoitetaan. Ladut pidetään tasaisina, tiiviinä ja uritettuina mutta pinnaltaan kuohkeina.

– Siitä työ vasta alkaa.

talviurheilu, talviurheilupaikat, talvi, urheilu, liikunta

Luistinrata jäädytetään ohuin kerroksin vähin erin. Näin siitä syntyy tasainen ja vahva. (Kuva: Suvi Tammilehto)

Reagointikykyä kysytään

Alkutalvesta säihin on vastattava ripeästi, jotta saadaan lopputalvea pohjustava työ ajoissa vauhtiin ja voidaan tarjota lainkin vaatimia mahdollisuuksia liikunnalle.

Talven mittaan hanakka reagointi on ehkä vieläkin tärkeämpää, sillä huollolla estetään liikkujille aiheutuvia vaaroja. Tätä vaatii jo kuluttajansuojalaki.

Tokikaan kaikki ei tapahdu silmänräpäyksessä. Suotuisia oloja ratojen tekoon on odotettava, eivätkä radat voi olla joka sekunnilla prikulleen tikissä.

– Aika hyvin ihmiset ymmärtävät tilanteita, Tanhuanpää toteaa ja kertoo ihmisten esimerkiksi jälkikäteen kiitelleen, ettei tehtyä tykkilunta hiihtohinguista huolimatta haaskattu huonolla säällä.

talviurheilu, talviurheilupaikat, talvi, urheilu, liikunta

Ladut tiivistetään, sillä pohjan on oltava vankka. Pinta kuitenkin pöyhitään miellyttävän pehmyeksi suksen kulkea. (Kuva: Suvi Tammilehto)

Järkevä satsaus

Ratojen teko ei toki ole ilmaista, mutta Tanhuanpää näkee sen silti kovin mielekkäänä.

Työnjohtaja näet arvioi ratakulut keskitasoisiksi muihin liikuntapaikkoihin nähden. Hän sitä paitsi huomauttaa, että jos rata innostaa vaikka vanhuksia liikkumaan ja näin säästetään terveyskuluja, työ maksaa itsensä takaisin. Ja johan pian kommentin jälkeen eräskin iäkäs hiihtäjä huikkaa ladulta kiitokset hyvästä sivakointiradasta.

– Työn mielekkyys tulee siitä, kun näkee, miten paljon näitä palveluita käyttäviä on.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?