Aurejärven tila selvitetään

Ylöjärven ja Parkanon alueilla sijaitseva Aurejärvi on pysynyt harvinaisen luonnontilaisena, ja se on yksi Etelä-Suomen puhtaimpia vesistöjä. Alueen ranta-asukkaiden mukaan järven veden laatu on viime vuosikymmeninä kuitenkin selvästi heikentynyt, ja nyt halutaan puolueettomasti selvittää, mikä tai kuka vesistöä kuormittaa.
aurejärvi

Aurejärven vesi on ranta-asukkaiden mukaan selvästi laadultaan heikentynyt vuosikymmenten saatossa (kuva: Matti Järvenmäki).

Vuoden 2015 syksyllä kokoontuivat Parkanon Aureen kyläseura ry:n ja Kurun puolelta Pohjois-Kurua edustavan Taistelijan talo-palveluyhdistyksen hallitukset saman pöydän ääreen. Aiheena oli kylien välisen yhteistyön suunnittelu. Keskusteluissa nousi kaikkia yhdistäväksi asiaksi Aurejärven suojeleminen. Viime keväänä päätettiin perustaa oma vesiensuojeluyhdistys, ja uusi yhdistys Yhteinen Aurejärvemme rekisteröitiin. Yhdistys toimii jatkossa niin rahoituksen hakijana kuin hallinnoijakin vesiensuojelu- ja kunnostushankkeissa sekä myös järven yleisenä edunvalvojana. Vesiensuojeluyhdistyksen perustamista pidettiin erittäin tarpeellisena, sillä Aurejärven tila halutaan turvata myös tuleville sukupolville.

Esiselvitys opiskelijatyönä

aurejärvi

Yhteinen Aurejärvemme ry:n hallitukseen kuuluvat Seppo Seilo (vas.), Jouko Halmela, Seppo Äijälä, puheenjohtaja Marja-Liisa Herrala, sihteeri Riitta Koivunen ja Markku Saarinen.

– Olemme käynnistäneet esiselvitysprojektin Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä, jossa kootaan yhteen Aurejärvestä ja sen valuma-alueesta olemassa oleva tieto, kertoo Marja-Liisa Herrala, Yhteinen Aurejärvemme ry:n puheenjohtaja.

Varsinainen valuma-aluetutkimus teetetään vuoden 2017 aikana. Hankkeen tarkoituksena on ennen kaikkea edistää vesistön hyvän tilan ylläpitämistä. Tavoitteena on selvittää kuormituslähteet, kuormituksen laatu ja määrä sekä kartoittaa mahdollisia kunnostuskohteita. Tutkimuksessa määritellään vesiensuojelutoimenpiteet, joilla valuma-alueen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta voidaan vähentää.

– Korostan sitä, että ketään ei tässä pyritä syyllistämään vaan nimenomaan haluamme selvittää syyt, jotka vedenlaatua huonontavat, Herrala tähdentää.

Aurejärven vesi on luonnostaakin humuspitoista ja rannat ovat kasvillisuudeltaan karuja. Maa- ja varsinkin metsätalous ojituksineen  sekä vuosikymmeniä jatkunut turvetuotanto lisäävät oletettavasti veden ravinteita ja kiintoainetta aiheuttaen liettymistä ja veden mutaisuutta. Silti Aurejärven vesi on edelleen luokitukseltaan erinomaista.

– Sellaisena haluamme sen myös säilyttää, Marja-Liisa Herrala toivoo.

Muikut kadonneet

Järven alkuperäisessä kalastossa on vuosien mittaan tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi muikkukanta on merkittävästi heikentynyt viimeisen 20 vuoden aikana.

­– Normaalisti muikkukanta uudistuu sykleittäin, niin että kannan keskikoko pikku hiljaa kasvaa, ja tietyn vaiheen jälkeen koko kanta on taas pienikokoista. Nyt tätä kiertoa ei ole ainakaan pariin vuosikymmeneen tapahtunut, sanoo pohjoiskurulainen Seppo Äijälä.

Syyt voivat olla moninaiset, mutta oletettavaa on, että rehevöitymisen aiheuttama särki- ja petokalojen lisääntyminen on vienyt elintilan muikulta.

– Särki kyllä syö mielellään muikun mädin, Äijälä toteaa.

Korkea aika toimia

aurejärvi

Puheenjohtaja Marja-Liisa Herralan mielestä Aurejärven tilaa ei saa enää huonontaa.

Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vesienhoidon suunnitelmissa korostetaan kustannustehokkuutta ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Kaikkein tehokkainta vesienhoidossa on ehkäistä ennalta järven rehevöityminen. Pilaantuneen järven kunnostus on kallista ja järven toipuminen kestää parhaassakin tapauksessa vuosikymmeniä.

Nyt tehtävän tutkimuksen tulosten perusteella pyritään vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka eniten huonontavat järven tilaa.

– Käytännössä se tarkoittaa, että yritämme vaikuttaa esimerkiksi metsätalouden toimijoihin siten, että ne tekisivät hoitosuunnitelmiaan vesiensuojelupainotteisesti, sanoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Saarinen.

Rahoitukseen tukea

Yhdistys on saanut hankkeeseen avustusta Pirkanmaan ely-keskukselta, Parkanon ja Ylöjärven kaupungeilta sekä Parkanon kalastusalueelta. Lisäksi osa rantakiinteistöjen omistajista on osallistunut rahoitukseen. Tutkimushankkeen kustannusarvio on 20 000 euroa.

– Lisääkin maksajia kaivataan, ja helpointa on osallistua liittymällä yhdistyksemme jäseneksi, Herrala kannustaa.

Tähän mennessä noin puolet rantakiinteistöjen omistajista on maksanut jäsenmaksun. Myös kannatusjäsenet ovat tervetulleita.

Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta saa jatkossa sen Facebook-sivuilta sekä yhdistyksen hallituksen jäseniltä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?