Nuorisopalvelut petraavat

Laaja auditointi poiki napakan kimpun suuntaviivoja nuorisopalveluidemme parantamiseksi. Tärkeintä on järjestää uudestaan kompastelevia rakenteita.
nuorisotyön auditointi, nuorisopalvelut, nuorisotyö, nuoret

Sami Yli-Pihlaja ja Riikka Majuri toivovat Ylöjärveä, josta nuoret voisivat olla aidosti ylpeitä. Jatkossa ainakin kehitetään nuorisokeskus Olkaa polttopisteeksi. Lähtökohtaisesti ei muiden tilojen kustannuksella, mutta tarvittaessa voi karsintaakin olla edessä, Yli-Pihlajan mukaan kuitenkin korkeitaan yhden tilan osalta.

Ylöjärven nuorisopalveluille siintää aiempaa selkeämpi punainen lanka.

– Tulee ryhtiä. Työ on jatkossa järjestelmällisempää, nuorisotyön koordinaattori Riikka Majuri povaa.

Lupaava skenaario on syksyllä valmistuneen, valtakunnallisestikin poikkeuksellisen laajan nuorisopalveluiden auditoinnin hedelmää. Paikkakuntamme nuoria koskevan työn tilanne kartoitettiin nyt koko kaupungin eikä vain nuorisopalveluiden tasolla. Nuorisotyön haastehan on juuri sen monialaisuudessa.

– Auditoinnista tuli hyvät vibat. Yksikään sen ehdotus ei tuntunut mahdottomalta.

Aikaa jalkautumiselle

Auditointi osoitti nuorisopalvelut hyvin resursoiduiksi. Myös koulu- ja seutuyhteistyö ovat vahvoilla kantimilla.

Resurssit paljastuivat kuitenkin liikaa nuorisotiloihin sidotuiksi. Nuoriso-ohjaajille ei urkene mahdollisuuksia irtautua muualle tai tavallisesta poikkeaviin askareisiin. Alati laajeneviin työmuotoihin, kuten nettityöhön, on tukalaa revetä.

Keskeiseksi kompastuskiveksi osoittautui myös eri hallinnonalojen ammattilaisista koostuvan Nootti-koordinointiryhmän sekä laajemminkin nuorten parissa työskentelevän joukon hajanaisuus. Kukin tekee asioita kontollaan, eikä järjestelmälliselle yhteistyölle ole riittävästi aikaa eikä askelmerkkejä.

Ratkaisuksi auditointi ehdottaa paitsi hajanaisen yhteistyön järjestämistä koordinoidummaksi myös tilojen sekä ohjaajien työnkuvan uudistamista.

Tiloille havitellaan yhdistyksiä, vapaaehtoisia ja kaupungin eri alojen työntekijöitä järjestämään toimintaa. Näin ohjaajille urkenisi aikaa heille osoitettavista vastuualueista huolehtimiseen ja nuorten pariin jalkautumiseen, vaikkapa kirjastoon, kesäiltana rannalle tai paikkaan, jossa puhkeaa toistuvaa häiriköintiä.

Nuoriakin innostetaan heittämään ideoita, joita sitten yhteistuumin voitaisiin toteuttaa.

Nuorisokeskus Olkaa on puolestaan tarkoitus vahvistaa ja monipuolistaa, tehdä siitä ikään kuin koko paikallisnuorison hermokeskus.

Vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja vakuuttaa, etteivät suunnitelmat jää sanahelinäksi. Nuorisopalvelut kuulee hallinnonalojen mielipiteet ja koostaa vuoden loppuun mennessä suunnitelman priorisoinnista ja aikataulusta. Päättäjät sitten linjaavat etenemistä.

– Tärkeää on saada kaikkiin linjaus ennen maakuntahallinnon tuloa, Yli-Pihlaja sanoo ja uskoo monen tavoitteen yltävän käytäntöön jo ensi syksynä.

H-hetki arviolle

Auditoinnille oli kaksikon mukaan nyt korkea aika.

– Nuorisopalvelut ovat vain laajentuneet pysähtymättä ehkä miettimään sen tarkemmin, mille oikeasti on aikaa ja tarvetta. Ja nuorten maailmassa on jatkuva muutos päällä, Majuri sanoo.

Painetta nykyaikaistumiseen on tullut valtuustostakin, ja kaksikon mielestä palvelut on tärkeää suunnitella ennen maakuntauudistusta, jotta tulevaisuuden suuntaan ehditään täällä vaikuttaa.

Tärkeää oli teettää auditointi ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

– Kaikkea tarkasteltiin neutraalisti, emmekä voineet vaikuttaa lopputulokseen, Yli-Pihlaja sanoo.

Nuorisotyö on kaksikosta tärkeää, sillä sen avulla höristetään korva nuorillekin ja kasvatetaan heistä täysipainoisia kansalaisia.

– Ylöjärven väestörakenne on sellainen, että kaupunkimme on täynnä nuoria.

12 toimenpide-ehdotusta

1. Nuorisotyön suunnittelu kytketään osaksi kaupunkistrategiaa ja seutuyhteistyötä.
2. Linjataan nuorisotyön keskeiset tehtävät ja tavoitteet.
3. Monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto eli Nootti-koordinointiryhmä organisoidaan uudelleen.
4. Olkasta kehitetään monipuolisempi nuorisokeskus.
5. Perustetaan nuorten neuvonta- ja palvelupiste Ohjaamo.
6. Kouluyhteistyötä kehitetään entistä suunnitelmallisemmaksi.
7. Nuoria innostetaan vaikuttamaan.
8. Tuetaan nuorten liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja.
9. Vahvistetaan nettinuorisotyötä.
10. Nuorisotyön laatua mitataan ja arvioidaan säännöllisesti.
11. Täsmennetään nuoriso-ohjaajien toimenkuvaa ja vastuualueita.
12. Valjastetaan yhteistyöverkostot paremmin käyttöön.

Lähde: kaupungin verkkosivuilla julkaistu auditointiraportti sekä Riikka Majuri ja Sami Yli-Pihlaja

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?