Neuloosin riivaamat

Äiti Teresan peitot ovat jo klassikko. Ylöjärveläisten neulojien peitot ovat esillä näyttelyssä ennen kuin lähtevät lämmittämään tarvitsijoita.

Langassa vähintään 40 prosenttia villaa. Neulottava pelkkää oikeaa neulosta, jotta tilkku joustaa sopivasti. Neulotun lapun koko noin 20 kertaa 20 senttimetriä. Tilkuista kootaan peitto.

Tunnistatko ohjeet? Aika moni tunnistaa, sillä Äiti Teresan peittoja on tehty lämmikkeeksi jo 30 vuotta. Ensimmäiset peitot lähtivät Äiti Teresan nimikkolastenkoteihin Intiaan, mutta sittemmin niitä on päätynyt lukuisiin muihinkin avustuskohteisiin.

Ylöjärvelläkin on monta aktiivista kutojaa, kuten Riitta Nikali.

– Jos näen jossain halpoja lankoja, ilmoitan löydöstä heti Perhetalon työntekijöille. Materiaalia tarvitaan koko ajan, sillä lankaa menee yllättävän paljon. Tavallisesta 50 gramman kerästä saa viisi lappua, Nikali kertoo.

Joka tiistai-iltapäivä Pappilan Perhetalolle kokoontuu parikymmentä vapaaehtoista neulojaa. Viime vuosina mukaan on tullut uusia innokkaita.

– On tällaisia pulputtajia kuin minä. Me levitämme sanaa ryhmästä, Nikali nauraa.

Työnjako on muotoutunut vuosien aikana: osa kutoo tilkut, osa sommittelee tilkkujen järjestyksen ja peittojen värimaailman, osa ompelee valmiit tilkut yhteen ja osa virkkaa valmiisiin peittoihin reunukset.

Nikali vitsailee, että hänellä on diagnosoitu neuloosi: hyppysissä pitää olla jatkuvasti käsityö.

– Jäin leskeksi alle viisikymppisenä ja nyt olen jo jäänyt pois työelämästä. Olen aina ajatellut, että kotiin ei saa jämähtää. Käsityöt ovat minulle rakas harrastus ja mielekästä ajankulua, ja ryhmässä tapaan muita samanhenkisiä. Tapaamiset ovat todellinen henkireikä.

Äiti Teresan peitot -näyttely

3. joulukuuta saakka kirjasto Leijan näyttelytilassa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?