Katoava kulttuuriperintö saatiin talteen

Metsien kätkemä historia

Metsähallituksen kuusivuotinen projekti metsien kulttuuriperinnön dokumentoimiseksi on saatu onnistuneesti maaliin. Ensimmäistä kertaa myös suhteellisen tuoretta, 1900-luvulla metsiin jäljet jättänyttä kulttuuriperintöä kartoitettiin systemaattisesti. Mielenkiintoisimpiin löydöksiin voi tutustua Seitsemisen luontokeskuksen posterinäyttelyssä joulukuun alkupuolelle saakka.
näyttely, Metsiin kadonneet -näyttely, Seitsemisen luontokeskus, Seitsemisen kansallispuisto, luonto, kulttuuriperintö

Metsiin kadonneet -näyttelyssä on haluttu tuoda esille valtion maiden inventointiprojektissa dokumentoitua kulttuuriperintöä esimerkiksi sodan ajalta ja vanhoista uskomuksista, josta ei ole muuten puhuttu paljoa.

Vuosina  2010–2015 toteutetussa hankkeessa työskennelleet arkeologit, metsurit ja harjoittelijat kävivät läpi kaikki valtion monikäyttömetsät sekä osan kitu- ja joutomaista.
– Yhteensä noin neljä miljoonaa hehtaaria, Metsähallituksen tiedottaja ja hankkeessa Kainuu–Pohjanmaa-alueen erikoissuunnittelijana toiminut Hanna Kelola-Mäkeläinen summaa.
– Lähteinä käytettiin Kansallisarkiston vanhoja karttoja, tietojärjestelmiä sekä laserkeilausaineistoa, hän lisää.
Läpi käytäviä kohteita kertyi yli 10 000, ja näistä dokumentoitiin yhteensä yli 100 000 erilaista rakennetta, kuten tervahautoja, kaskiraunioita, metsätyökämppiä ja tuliasemia.
– Vanhimmat kohteet ajoittuivat Suomen varhaisimman asutushistorian aikaan. Nuorimmat olivat puolestaan 1960-luvulta, Kelola-Mäkeläinen kertoo.
Poikkeuksellisen tämänkertaisesta hankkeesta teki se, että siinä inventointiin ensimmäistä kertaa suhteellisen nuori, pääosin 1900-luvulle ajoittunut kulttuuriperintö.
– Tämä ei ole muinaismuistolain suojaamaa toisin kuin vaikkapa muinaisjäännökset, Kelola-Mäkeläinen huomauttaa.
Projektilla oli sikäli kiire, että valtaosa edellisen vuosisadan elämästä jääneistä jäljistä on kovaa vauhtia katoamassa metsiin.
– Puusta ja kivestä tehdyistä rakenteista osa oli melkein jo kadonnut. Tällaisia olivat esimerkiksi uittorakenteet, padot, sillat, ladot ja saunat. Lahoamisen lisäksi moni rakenteista oli jo ehditty purkaa, Kelola-Mäkeläinen kertoo.
– Usein niistä oli kuitenkin jäänyt perustuksia sekä irtaimistoa vielä näkyviin, jolloin pystyimme paikantamaan kohteita. Tulevien vuosien aikana osa kartoitetuista kulttuuriperintöpaikoista varmasti katoaa, hän uskoo.

Toisenlaista perintöä

Mielenkiintoisia tuloksia projektista on esitelty tämän vuoden ajan ympäri Suomen. Tällä hetkellä Metsiin kadonneet -näyttelyyn voi tutustua Seitsemisen luontokeskuksessa. Kohteiden näyttämisen lisäksi posterinäyttelyssä esitellään kartta-aineistoa, jonka perusteella kohteet on löydetty.
– Halusimme tuoda näyttelyssä esiin kiinnostavimpia kohteita kivikaudelta lähtien. Pyrimme keräämään hieman toisenlaisia, vain vähän esillä olleita asioita, Hanna Kelola-Mäkeläinen selittää.
– Näyttelyssä on esimerkiksi vaiettua historiaa toisesta maailmansodasta ja uskomuksiin liittyvää kulttuuriperintöä, tiedottaja valottaa.
Yksittäisinä kohteina  kuvin ja tekstein esitellään esimerkiksi 1700–1800-lukujen mestauspaikkoja sekä paljon riitoja pitkään aiheuttanutta Lapin ja Lannan historiallista rajaa.
Ylipäätään niin projektissa löydettyjen kuin näyttelyssä käsiteltyjen kohteiden kirjo on erittäin laaja.
– Metsät ovat aina tarjonneet elantoa, suojaa ja myös mahdollisuuksia elintason nousuun, Kelola-Mäkeläinen kiteyttää.

Aarteita kaivamatta

Inventointihankkeen työntekijät pitävät saamiaan tuloksia hienoina. Hanna Kelola-Mäkeläisen mukaan hanke tarkensi osin nykytietämystä menneisyydestä.
– Esimerkiksi Pohjanmaalta löydettiin vanhimmat tällä hetkellä tiedossa olevat asuinpaikat, jotka ulottuvat noin 9 500 vuoden taa. Tämän lisäksi saatiin tietää, että Lapissa on ollut asutusta jopa 1 000 vuotta luultua aiemmin, tiedottaja korostaa.
– Myös Lieksassa sijainneen Muinais-Koitereen rannoilta löydettiin asuinpaikkoja, jotka toivat uutta tietoa alueen esihistoriasta.
Tutkijoilla on nyt Kelola-Mäkeläisen mukaan hyvä käsitys siitä, mitä valtion metsät pitävät sisällään. Vihreän kullan maat kätkevät kuitenkin yhä paljon asioita, joista ei ole tietoa.
– Yksityismetsiä ei ole inventoitu systemaattisesti. Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä sieltä löytyisi, Kelola-Mäkeläinen sanoo.
– Valtion metsät ovat olleet niin sanottuja ylijäämämaita, ja yksityismetsät kätkevät sisäänsä ihan eri määrän kohteita ja historiaa, hän painottaa.

Metsiin kadonneet -näyttely

• Metsähallituksen ja Kansallisarkiston yhteistyönä laadittuun posterinäyttelyyn on kerätty valtion metsien kulttuuriperintökohteita kivikaudelta 1960-luvulle asti.
• Näyttelyn pohjana on inventointiprojekti, jonka aikana dokumentoitiin yli 10 000 kohteesta löydetyt runsaat 100 000 rakennetta.
• Hankkeen löydöksiin voi tutustua myös ilmaisen e-kirjan avulla osoitteessa e-julkaisu.fi/metsahallitus/metsiin_kadonneet/. Kuvakokoelmat ovat saatavilla kantapuu.fi-palvelussa. Otokset löytyvät kuvahausta hakusanalla kulttuuriperintö.
• Näyttely on avoinna ke–su klo 10–16 joulukuun 11. päivään saakka.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?