Esikuvana aikuinen, ei niinkään mies

Sukupuoliroolitukset ovat koulussa varsin tasa-arvoisella tolalla, mutta tiedostamista tarvitaan. Näin tuumiva opetuskolmikko ei itse anna yhtä ainoaa miehen mallia. Tänään lauantaina vietetään kansainvälistä miestenpäivää.

Rehtori Ari Anttila (vas.) sekä opettajat Jouni Jokela ja Henri Hytönen tahtovat antaa tervettä aikuisroolimallia. Heidän toivomansa tasa-arvo on varauksetonta ja ennakkoluulotonta.

Kun aletaan puhua sukupuolten tasa-arvosta tai neutraaleista sukupuolirooleista, ajatukset ja keskustelu usein kärjistyvät. Aletaan odottaa kannanottoja ääripäistä tai ihmetellään, pitääkö moisesta jauhaa.

Metsäkylän koulussa työskentelevä mieskolmikko näkee, että aihe on ihan keskustelun arvoinen.

– Sitä pitää tuoda esiin, ainakin, jos joku kokee, että on epäkohtia. Eihän tasa-arvokeskustelu ole mikään irrallinen saareke yhteiskunnassa. Miksei siitä  voisi keskustella samoin kuin mistä tahansa muusta? luokanopettaja Jouni Jokela tuumii.

Kolmikko kuitenkin toivoisi asiallista ja vähemmän latautunutta otetta. Rehtori Ari Anttila katsoo kiivailun populismiksi sekä vakavamielisyydeksi.

– On tosikkomaisuutta. Pitää varoa sanojaan, hän harmittelee hankalia lähtökohtia.

Luokanopettaja Henri Hytönen penää perusteluja ja faktoihin nojaamista, asioihin perehtymistä eikä sohimista sivumennen.

– Ei kai vauhkoaminen ole ikinä hyvä asia, Jokela toteaa.

Tasavertaista mutta tiedostamatontakin

Asia on kuitenkin niin arkinen taustaseikka, etteivät luokkaluotsit tule sitä päivittäin miettineeksi. Rekrytoijana rehtori sen sijaan kiinnittää siihen huomiota.

– Opetuspuolella miehistä on pulaa. Tavoitteena on ollut saada miehiä taloon. Kyllä oppilaiden pitää nähdä myös miehen mallia.

Miehen tai naisen malli ei kolmikon mielestä ole koulumaailmassa kuitenkaan juurikaan mustavalkoinen ja stereotyyppinen. Esimerkiksi oppimateriaaleissa on ollut jo pitkään nähtävissä pyrkimystä neutraaliuteen.

– Luulen, että Suomessa opettaja opettaa aika eri lailla kuin vaikka Turkissa. Miehen asema on maissa erilainen, rehtori arvioi.

Luokkahuonepuheenkin tasolla miehet pitävät otetta  varsin neutraalina. Toisaalta he toteavat asian hyvin opettajakohtaiseksi.

– Aiheesta pitää olla tietoinen. Itse esimerkiksi keskityn siihen, etten sano: ”Pojat, olkaa hiljaa.” Jos asian eteen ei tehdä duunia, on varmasti paljon tiedostamatonta toimintaa, Hytönen katsoo.

Oppilaidenkin puheissa stereotyyppistä roolittelua näkyy toisinaan. Se voi kallistua ennakkoluuloisuuteen ja jopa kiusaamiseen mutta olla toisaalta vain silkkaa erilaisuuden havainnointia. Kolmikko myös näkee, että erottelut voivat perustua totuttuihin malleihin mutta myös luontaisiin eroihin.

– Ei tarvitse olla samanlainen, vaikka on tasa-arvoinen, Jokela toteaa.

Koulu kuitenkin pyrkii purkamaan yksisilmäistä ajattelua.

– Yritetään avata särmiä ja lisätä avarakatseisuutta, rehtori kuvaa.

Oppikirjoissa näkee neutraalia otetta: esimerkiksi ammatteihin voi päätyä kumman sukupuolen edustajia vain. Opetushallitus julkaisi hiljan tasa-arvo-oppaan koulujen avuksi. Metsäkylän koulu on lähettänyt myös kyselylomakkeita koteihin tasa-arvosuunnitelmansa tueksi.

Tasa-arvosuunnitelmat peruskouluihin

Paljon on edistytty vuosien saatossa. Nyt ”tyttöjen rättikässät” ja poikien käsityöt sekä vaikkapa liikuntaryhmät on paljolti purettu sekaryhmiin. Kodit eivät tätä aina edes käsitä vaan saattavat perustaa luulonsa kokemuksiin takavuosilta.

Toisaalta kolmikko on joskus havainnut jopa kaipuuta jaotteluun. Vaikkapa tytöt saattavat uskaltautua monipuolisempiin rooleihin tyttö- kuin poikaryhmässä.

– Sekaryhmässä jotkut lamaantuvat, jotkut ottavat korostetusti sukupuolitetun roolin… Hytönen poimii esimerkkejä ja kertoo niiden liittyvän usein murrosikään.

Edistysaskelia otetaan paraikaa lisää. Opetushallitus julkaisi hiljattain tasa-arvo-oppaan opetuksen avuksi, ja velvollisuus laatia koulukohtaiset tasa-arvosuunnitelmat laajenee peruskouluihinkin.

Vuoden alussa käyttöön otettavat suunnitelmat tulee pohjata kouluissa käytyihin keskusteluihin ja selvityksiin, ja koulujen tulee kirjata tasa-arvotilanteensa ja tavoitteensa sekä toimenpiteensä tasa-arvon edistämiseksi.

– Tarkoitus on, että siitä ei tule pölyttynyt vaan käytännöstä nouseva asiakirja, rehtori sanoo ja pitää selvitystä ihan tervetulleena pakettina, johon voi tarvittaessa vedota.

– Kyllähän suunnitelma lisää tietoisuutta. Poistuu opettajilta sokeita kohtia, Hytönenkin tuumaa.

Monenlaisia miehiä

Itse kolmikko ei pyri niinkään miehen kuin aikuisen malleiksi. Luotsit haluavat olla luotettavia, lähestyttäviä, järkeviä ja leikkisiä esimerkkejä.

He pyrkivät olemaan omia itsejään ja siten näyttämään mallia, että miehiä on monenlaisia.

– Annetaan lapsille tilaa luoda omia käsityksiään eikä tyrkytetä omia näkemyksiä, rehtori sanoo.