Arjen lukot auki

Ylöjärvellä vielä tuore itsehoitoryhmä pyörähtää jälleen vauhtiin syksyllä. Se auttaa sairaudesta tai muusta arjen rajoitteesta kärsiviä sekä omaisia järjestämään arkeaan sujuvammaksi ja siedettävämmäksi.

Nivelvika rajoittaa Katriina Kontion päivittäistä arkea. Esimerkiksi autosta on noustava huolellisin ja mietityin liikkein. Itsehoitoryhmän myötä Kontio oppi hallitsemaan rajoitteita ja niistä riippuvaista arkea aiempaa paremmin. Uusi ajattelu- ja toimintatapa rakentui pienin askelin.

Vielä reilu vuosi sitten ylöjärveläinen Katriina Kontio eli jo turtuneena kivun, epätietoisuuden ja pelon sävyttämään arkeen.

– Olin aika lailla unohtanut itseni. Vaadin itseltäni saman, mitä muutkin tekevät, nivelviasta ja ihosairaudesta kärsivä nainen muistelee.

Vasta kun hän kuuli itsehoitoryhmästä ja kokeili sitä, hänen silmänsä alkoivat aueta. Hän tajusi, millainen kehä kivuista, työ- ja harrastuskyvyn puntaroinnista, ekstratsempin pinnistelystä, eri konstien kokeilusta ja kaiken tuon pelkäämisestä oli tullut.

Kontiosta tuli armollisempi ja sopeutuvampi. Pulmat eivät toki hävinneet, mutta niistä tuli hallittavampia. Nainen hyväksyi rajoitteet ja lakkasi vaatimasta itseltään liikaa.

– Panostan siihen, mihin pystyn vaikuttamaan, enkä murehdi siitä, mihin en voi vaikuttaa.

Nyt samaa solmujen aukeamista on luvassa Kontion kaltaisille, kun uusi Arkeen voimaa -ryhmä aloittaa lokakuussa.

Vastaukset omista lähtökohdista

Kontio löysi konkreettisia arkisia ratkaisuja. Niitä ei kuitenkaan ojennettu hänelle tarjottimella valmiina.

Ryhmän idea näet on, että kukin löytää juuri itselleen sopivia toimintatapoja. Kaikki kun ei toimi kaikilla, ja vaikka valmiita vastauksia olisikin tarjota ja ne tuntuvat usein houkuttelevilta nopeilta, ne eivät välttämättä kanna kauas.

– Emme lähde arvailemaan ratkaisuja. Ja kun ne hoksaa itse, ne tulevat käytäntöön paremmin kuin jos ylhäältäpäin sanellaan, ryhmätoiminnan aluekoordinaattori, terveydenhoitaja Tiina Raittinen perustelee.

Tyhjän päältä ei kuitenkaan tarvitse ponnistaa. Ryhmässä käytetään työkalupakkia, joka on kokoelma aihepiirejä ja ratkaisun etsinnän malleja. Niitä poimimalla voi lähteä purkamaan ongelmavyyhtiä. Käydään läpi esimerkiksi unta, ravintoa ja liikuntaa vaikkapa ideariihen, toimintasuunnitelmien teon sekä plussat ja miinukset -mallin avulla.

Raittisen ja Kontion mielestä paletti toimii, koska ratkaisuja löytyy ja ne on tarkoitus juurruttaa pysyviksi. Tutkimukset ja ryhmäläisten kokemukset sanovat samaa.

– Ryhmä on kokonaisvaltaisempi kuin nopea lääkärikäynti, Kontio kiittää viriävää laajaa ja omakohtaista pohdintaa.

Vaikka kokoontumiskertoja on vain kuusi, niissä ehtii saada kuviosta hyvän haisun omin neuvoin jatkamista varten.

– Kokoontumisten aikana oppii käyttämään näitä työkaluja. Ja toimintamme on aika intensiivistä. Pysymme aina tehokkaasti tietyssä aihepiirissä, emme lähde rönsyilemään, Raittinen perustelee.

Ryhmässä ei anneta suoria vastauksia, mutta miksikään ylimalkaiseksi haihatteluksikaan touhu ei jää. Eri aihepiirien ja ratkaisuvälinein etsitään ihan oikeita keinoja selvitä arjen haasteista. Kontio ja ryhmää vetävä Tiina Raittinen näyttävät, kuinka vaikkapa fläppitaulu on hyvä apu. Osviittaa saa myös kansioon kootusta työkalupakista.

Porukalla vyyhti selkenee

Olennaista on myös vertaisten kanssa pohtiminen. Osallistujat heittelevät vuoroin ideoita ja omia ratkaisujaan.

Etuna on, että näkökulmat moninkertaistuvat ja nojaavat todellisiin kokemuksiin. Ryhmän tuki lisää myös pontta kokeilla uutta.

Vaikkei kärki ole vatvonnassa ja voivottelussa, samaa kokeneiden seura luo myös huojennusta. Tajutaan, ettei olla yksin ja koetaan tasa-arvoa.

Vertaisuus yltää ohjaajaan asti. Vetäjät ovat ryhmään osallistuneita ja sitten ohjaajakoulutettuja vertaisia. Tänä syksynä luotsina tosin on Raittinen, sillä ehtiviä ohjaajia ei yhytetty. Hänkin kuitenkin toimii tyystin vertaisperiaatteella, itsekin ryhmään – työn puolesta mutta puhtaasti arkensa haasteiden näkökulmasta – osallistuneena.

– Menen samalla kaavalla kuin muut. En saa tuoda ammatistani mitään lisää, hän vakuuttaa idealle uskollisena.

Uusi, tuore lisä

Yhdysvaltalaisyliopistossa kehitetty ja Suomeen viime vuosina levinnyt ryhmämalli rantautui Ylöjärvelle terveys- ja sosiaalijohtajan myötä.

– Hän oli mukana tuomassa sitä Suomeen ja toi sen mukanaan, kun aloitti täällä, Raittinen kertoo.

Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty ryhmä on Raittisen mukaan tullut jäädäkseen. Tarkoitus on järjestää vuosittain ainakin kaksi ryhmää.

Raittinen kehuu mallia aivan uudenlaiseksi lisäksi terveyspalveluihimme. Tällaista itsehoitoon keskittyvää ja laajalti eri ihmisryhmiä palvelevaa ryhmää ei täällä ennen ole ollut.

– Ja kun ryhmiä vetävät vapaaehtoiset, ne eivät kuormita terveydenhuoltoa, Kontio näkee taloudellisenkin edun.