Haaveilen Ylöjärvelle suurta leikkitapahtumaa, jossa keskiössä voi olla yhteinen lasten ja aikuisten leikki. Leikki toteutuisi ulkosalla. Siinä ylöjärveläiset avaisivat perinnekirstuista menneiden aikojen leikkiperinteitä. Eri ikäiset ihmiset osallistuisivat pilke silmäkulmassa tapahtumaan, josta tulisi lähes yhtä värikäs kuin Lieksan taannoisesta kesän kaislahiihdosta.
Suomessa tunnetaan paljon leikkejä, joista vaikkapa kymmenen tikkua laudalla tai perinteiset lorut hämähäkistä tai lentävästä linnusta elävät pienten lasten perheissä. Jokainen on leikkinyt hippaa ja piilosta. Aikaisemmin aikuisetkin leikkivät. Entä nykyisin? Naurahdetaanko, jos aikuinen käyttäytyy lapsellisesti? Kuinka aikuinen kehtaa heittäytyä lapsen rinnalle leikkimään? Kuitenkin suositellaan lapsiperheillekin yhdessäoloa ja leikkejä.
Ilokseni huomasin, että Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on käynnissä hanke, jossa eri sukupolvet kohtaavat toisiaan leikkien ja pelien merkeissä. Niin kutsutun Terhokerhon nettisivun mukaan sukupolvien kohtaaminen rikastuttaa sekä lapsen että aikuisen elämää. Yhdessä olemisella torjutaan yksinäisyyttä, joka on yhä yleisempää kaikissa ikäluokissa. Leikin avulla voidaan löytää uusia tapoja lisätä sukupolvien välistä vuorovaikutusta.
Minulle leikki ja pelit muistuttavat leikillisyydestä, asenteesta, joka antaa voimaa. Elämässä on murheita riittävästi ja ilman valoisia hetkittäisiä naurun ja uuden luomisen hetkiä elämästä puuttuisi yksi tuuletusikkuna. Leikkiä ei synny yksin, vaan leikkiessä pääsee toisten kanssa jakamaan hetkeä.
Tekisikö leikillinen asenne hyvää kaikenikäisille? Vaan ettei lyötäisi samalla ranttaliksi?
Johan Huizingan mukaan leikillä on tarkoitusperänsä, leikissä irtaantuu arjesta, ja siitä seuraa ilon ja jännityksen tunteita. Leikillä on sosiaalisesti sovittu kulku, jota tulee noudattaa, joten leikillä on raaminsa. Leikin sääntöjen rikkoja on muiden leikin ilonpilaaja ja aiheuttaa hämmennyksen tunteita. Leikki tuo ihmisiä yhteen, katsomaan ja kuulemaan sekä jakamaan yhteisiä hetkiä.
Leikki on erityisen tärkeää lapsen kehitykselle. Leikkiaika on valitettavasti lyhentynyt, tutkijoiden mukaan jotkut lapset eivät leiki juuri lainkaan.
Leikkimällä lapsi oppii tärkeitä taitoja, kuten kykyä kuvitella, joka on kaiken luovuuden lähtökohta. Mikä sen tärkeämpää? Leikissä toimitaan yhdessä vastavuoroisesti ja huomioidaan toisia.
Vuosikymmenten saatossa leikki saa uusia muotoja. Puissa kiipeily on joskus ollut yleistä käytäntöä, mutta nykyisin siihenkin järjestetään tempauksia. Kukapa aikuinen nyt huvikseen puissa kiipeilisi, sille naurattaisiin. Salaa aikuinenkin saa puita halata.
Ylöjärvellä on vuosikaudet syksyisin järjestetty koko perheen Räikän tulet -niminen tapahtuma. Suunnittelun keskeisinä teemoina tässä Ylöjärvi-Seuran koordinoimassa tapahtumassa ovat leikkimielisyys ja yhdessä tekeminen. Tapahtuma on maksuton, mikä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa pääsee osallistumaan. Järjestäjinä on suuri joukko vapaaehtoisia. Yhteistyökumppaneina ovat Ylöjärven kaupungin kulttuuripalvelut ja uutena tänä vuonna MLL:n Ylöjärven yhdistys.
Räikän tulet -tapahtuman ulkolavalla järjestetään ohjelmaa, jossa tänä vuonna hurmaa Laulava pupujussi. Aarre Lehtimäki on valmistanut vuosikymmenten aikana kekseliäitä ja hauskoja puisia leluja. Niihin voi tutustua Räikän talossa. Illan päättää Liekkien lumo -show. Puistossa kiertää arpoja myymässä Ylöjärvi-Seuran nalle. Arvonnan pääpalkintona on kunnan nimikkolintua Palokärkeä kuvaava veistos, itsensä mestari Juha Käkelän käsialaa.
Parhaillaan kaipaan ajatuksia ja ideoita siitä, kuinka voisimme tapahtumaa jalostaa edelleen. Pohdin, voisiko tapahtumassa toteuttaa suuria, ohjattuja leikkejä? Tulisiko sellaiseen osallistujia? Ainakin leikkitapahtuma värittäisi Räikän puistoa.
Huizingan mukaan leikki loi kulttuurit. Oman yhteisömme kulttuurissa haluaisin tavoittaa yhä useamman leikin ääreen. Suuri kysymys nousee siitä, ettei leikki ole ”tuolla jossakin jonkun tehtävissä”, vaan leikkiessään on itse tartuttava toimeen ja osallistuttava.
Minna Sorsa
Viimeisimmät kommentit