Viime kevään aikana eri puolilla Ylöjärveä järjestetyt asukasillat saivat jatkoa viime keskiviikkona kaupungintalolla. Kokoavan asukasillan teemoina olivat kaupungin maankäyttö- ja palveluohjelma MAPSTO sekä Digi-Ylöjärvi-hanke.
Kosti Mantonen (vas.), Riitta Iiponen, Ritva Siren, Leena Järvinen ja Hilkka Kianta pohtivat ryhmätyössä puutarhakaupungin imagon parantamista.
MAPSTO on vuosittain päivitettävä suunnitelma, jonka mukaan kaupunki rakentuu seuraavan viiden vuoden aikana. Nyt tehdään suunnitelmia vuosille 2017–2021.
Digi-Ylöjärvi on puolestaan tämän vuoden alussa käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on kehittää erilaisia kaupungin tarjoamia palveluita, mutta sähköisinä ja siis verkossa.
Mahdollisuus vaikuttaa
Huhti-toukokuussa kaupungin asukaslautakunta järjesti samoista aiheista keskustelu- ja ideointitilaisuudet Soppeenmäessä, Metsäkylässä ja Takamaalla.
Nuorten ääntäkin kuultiin nuorisotila Anterossa järjestetyssä tilaisuudessa toukokuussa.
Näiden tilaisuuksien antina syntyi pitkä lista toiveita ja ehdotuksia, joita asukaslautakunnan puheenjohtaja Jussi-Pekka Ahonen (sd.) lyhyesti esitteli paikalle saapuneille ylöjärveläisille.
– Meillä kaikilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten ja missä Ylöjärvellä tulevaisuudessa rakennetaan, Ahonen alusti.
Hän myös muistutti, että kaikki halukkaat voivat vielä vaikuttaa MAPSTOn sisältöön vastaamalla kyselyyn, joka on avoinna kaupungin nettisivuilla elokuun loppuun asti.
Kaikki asukkaiden esiin tuomat aloitteet ja toivomukset kootaan luonnosvaiheessa yhteen, ja lautakuntien jäsenet, valtuutetut ja kaupunginhallituksen jäsenet voivat tutustua niihin rauhassa.
Luonnosvaiheen jälkeen seuraa lautakuntakäsittely, josta ohjelma siirtyy aikanaan kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi.
Ideointia ryhmissä
Kehitysjohtaja Riku Sirenin mielestä kirjastoja voidaan käyttää sähköisten palveluiden neuvontapisteinä.
Jussi-Pekka Ahosen alustuksen jälkeen läsnäolijat jakautuivat ryhmiin, joiden tehtävänä oli jatkojalostaa aiemmissa tilaisuuksissa esiin tulleita ideoita tai tuottaa kokonaan uusia. Ryhmissä käytyjen vilkkaiden keskustelujen myötä alkoi pohjaton toiveiden tynnyri saada nopeasti täytettä.
Kaavoitus, julkiset tilat, tiestö, katujen kunnossapito, vanhusten sekä lasten hoito- ja harrastusmahdollisuudet, katuvalot ja yleinen turvallisuuskin tulivat esiin. Puutarhakaupungin imagostakin oltiin huolissaan, sillä rikkakasvit kuten pujo ja ohdake rehottavat keskellä kaupunkia.
– Kyllä ruispelto olisi kauniimpi katsella kuin pajukko, totesi Kosti Mantonen keskustan asukkaista koostuneessa ryhmässä.
Kaupunkilaisten viihtyvyyteen haluttiin satsata lähes jokaisessa ryhmässä.
– Räikänrannan leikkipuiston välineet pitäisi korjata ja Aron rantaa ei saisi missään tapauksessa rakentaa täyteen taloja, listasi Rita Albrecht ryhmänsä esityksessä.
Seija Aurinen peräänkuulutti joukkoliikenteen kehittämistä.
– Tiuranniemeen pitää jatkossakin päästä bussilla ja raideliikenne pitäisi ottaa osaksi joukkoliikennettä.
Sähköisten palveluiden osalta pelättiin siirtymävaiheen luovan eriarvoisuutta, sillä tietoliikenneyhteydet ja laitteistot eivät ole kaikkien ulottuvilla. Osaamistakin puuttuu erityisesti vanhusväestöltä.
Näkemykset valtuuston tietoon
Sekä MAPSTOn että digitalisaation prosesseista vastaava kehitysjohtaja Riku Siren vakuutti, että kaikki se tieto, joka asukasilloista on kerätty, saatetaan myös valtuuston tietoon päätöksenteon pohjaksi.
– Valtuusto päättäessään siis tietää, mitä kylillä on oltu mieltä. Osa hankkeista varmaankin päätyy sellaisenaan ohjelmaan, osa voi jäädä myöhemmin toteutettaviksi. Valtuusto päättää mitä päättää, Siren kiteytti.
Palvelut verkkoon
Digitalisaatio on Sirenin mukaan Ylöjärvellä vielä alkutaipaleellaan, mutta kehityskulku on väistämätön. Esimerkiksi terveydenhuollon ajanvaraukset ja vaikkapa rakennusluvan hakeminen voidaan tulevaisuudessa hoitaa kokonaan sähköisesti.
– Kaikki ne palvelut, jotka voivat olla verkossa myös siirretään aikaa myöten sinne. Päivähoitoa ei voi toteuttaa verkossa, mutta kaikki mikä siihen liittyy voidaan hoitaa kotisohvalta. Siis jotakin lomaketta ei tarvitse enää tuoda räntäsateessa kunnanvirastolle, Siren arvioi.
Esimerkkinä pitkälle viedystä sähköisestä palvelusta Siren käytti Verohallinnon vero.fi-palvelua, jossa kansalaiset voivat hoitaa lähes kaikki verotukseensa liittyvät asiat sähköisesti entisen paperi- ja kuittisodan sijaan.
Muutos tulee kuntapuolellakin olemaan merkittävä ja neuvonnan tarvekin tulee väistämättä olemaan suuri. Tarvitaan erillisiä neuvontapisteitä, joissa on koulutettua henkilökuntaa sekä laitteita.
– Jos asukkailta vaaditaan ensisijaista asioimista verkossa, on selvää että käyttäjiä tulee myöskin opastaa näiden verkkopalveluiden käyttöön, Siren sanoi.
Kirjastot ovat jatkossa hyvä esimerkki paikoista, joissa tätä opastusta voidaan antaa. Niissä on koneita käytössä ja kirjaston työntekijät voivat opastaa joko erillisissä tilaisuuksissa tai vaikkapa jatkuvasti. Kirjastoautolla voidaan kattaa laajojenkin alueiden neuvontaa, sillä kuljettaja on jo nyt monipuolinen ammattilainen, joka osaa muutakin kuin ajaa autoa.
Viimeisimmät kommentit