Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan

Kouluvuosi alkaa uusin tuulin

Peruskouluissa ja lukioissa aloitetaan opinnot tällä viikolla uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Yläkoulussa kaikki uudistukset eivät vielä näy, sillä suunnitelmalla on kolmen vuoden siirtymäaika.

Suurimmat muutokset uudessa opetussuunnitelmassa ovat toimintakulttuuriin ja ainejakoon tulevat muutokset. Tulevaisuudessa ruotsi alkaa jo kuudennella luokalla ja yhteiskuntaoppi neljännellä luokalla.

Tarja Suhonen, opetussuunnitelma

Opetuspäällikkö Tarja Suhoselle uusi opetussuunnitelma on tullut hyvin tutuksi. Puurtamisen lomassa aurinkoa on tuonut ilopurkki, johon on kerätty Ylöjärven ykkösluokkalaisten ilon aiheita.

Ylöjärvellä on otettu painotus tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, joka tuo muutaman lisätunnin 1.–2.-luokkalaisille ja 7.–8.-luokkalaisille.

Toimintakulttuurin muutos näkyy kaikilla luokilla alakoulusta yläkouluun jo ensi lukuvuonna. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että oppilas on jatkossa aktiivinen osallistuja.

– Oppilaan ei tarvitse selviytyä yksin kaikesta, mutta hänelle annetaan valmiuksia omaehtoiseenkin oppimiseen. Kaikki tieto ei enää tule oppilaille niin sanotusti opettajan päälle kaatamana, Ylöjärven opetuspäällikkö Tarja Suhonen selventää.

– Oppilas oppii itse hakemaan, keräämään, soveltamaan ja analysoimaan tietoa.

Vaikka ruotsi alkaa jatkossa aikaisemmin, se ei vie tunteja muilta aineilta. Tuntijakoa sen sijaan on muutettu, eli ruotsin tunteja on yläkoulussa vähemmän.

Tuntimuutokset otetaan yläkoulussa käyttöön portaittain. Uusi opetussuunnitelma matkaa yläkouluun oppiaineiden osalta uusien kuudesluokkalaisten mukana.

Enemmän yhdessä

Työskentelytavat muuttuvat toimintakulttuurin muutoksen myötä. Töitä tehdään enemmän yhdessä ja oppilaita saatetaan jakaa aivan uudenlaisiin ryhmiin.

– Ei välttämättä ole enää ”mun luokkaa” ja ”sun luokkaa”, Suhonen kertoo.

Oppilaiden täytyy käydä läpi monialainen oppimiskokonaisuus kerran lukuvuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapset pureutuvat johonkin ilmiöön, asiaan tai teemaan laaja-alaisesti. Projektia tehdessä siis hyödynnetään eri oppiaineiden tietoja ja taitoja.

– Projektia voidaan tehdä esimerkiksi ikäsekoitteisissa ryhmissä. Lapset huomaavat näin, että esimerkiksi historiaa tarvitaan muuallakin kuin historian tunneilla.

Yksi esimerkki tällaisesta projektista on Suomi 100 vuotta, joka toteutetaan kaikissa Ylöjärven kouluissa jollain tapaa.

– Suomi  100 vuotta on sellainen aihe, johon saa yhdistettyä monta eri ainetta, kuten historian, yhteiskuntaopin, äidinkielen, ruotsin, ympäristöopin ja musiikin.

Suhonen toivoo, että eri aineiden opettajat pystyvät tekemään yhteistyötä ja rakentamaan laajempia oppimiskokonaisuuksia myös yläkoulussa.

– Ihmiset ovat aika sidottuja tähän ainesysteemiin. Lapset eivät välttämättä ole tottuneet siihen, että äidinkielen tunnilla saatetaan laskea prosentteja, kun selvitetään esimerkiksi kuinka moni joltain alueelta puhuu äidinkielenään englantia tai ranskaa.

– Yläkoulussa aineet lokeroidaan omiksi systeemeikseen. Laajempien kokonaisuuksien rakentaminen aineopettajajärjestelmässä ei ole ihan yksinkertaista, mutta mahdollista se on.

Arviointi muuttuu

Jatkossa oppilaiden itsearviointi helpottunee, sillä tavoitteet ovat uuden opetussuunnitelman myötä entistä selkeämmät.

– Koulu ei saa olla sellaista, että ei tietäisi miksi mitäkin opiskellaan. Nyt on selkeät tavoitteet, joita oppilaat oppivat myös arvioimaan itse.

Suhosen mukaan yksi tavoite on, että oppilaat ymmärtäisivät oman oppimisprosessinsa.

– Oppilaiden pitäisi tulla vuoden aikana tietoisemmiksi omista oppimistavoistaan ja -tyyleistään sekä etenemisestä opinnoissa.

Arviointi muuttuu sikälikin, että alakoulussa ei enää ensi vuonna jaeta välitodistuksia jouluna. Muutos tulee voimaan portaittain myös seitsemännelle ja kahdeksannelle luokalle.

– Ysit saavat edelleen välitodistuksen numeerisina, koska he tarvitsevat sitä jatko-opintoja varten.

Välitodistus korvataan opettajan, oppilaan ja huoltajan välisellä keskustelulla. Lisäksi arvioinnista tulee jatkuvaa, mikä tarkoittaa, että kokeiden painoarvo vähenee.

– Lukuvuositodistuksen ei pitäisi enää olla kenellekään yllätys tai jännityksen aihe. Oppilaalle pitäisi tulla oma kehitys vuoden aikana selväksi.

Numeroon vaikuttavat kokeiden lisäksi yhä enemmän tunnilla työskentely ja esimerkiksi kirjalliset tai suulliset tehtävät.

– Jos keväällä esimerkiksi on kaksi koetta, jotka molemmat kestävät 45 minuuttia, niin se on aika pieni määrä siitä, mitä yhteensä oppiaineeseen käytetään aikaa. On luonnollista, että numeroon pitää vaikuttaa muunkin kuin pelkän kokeen.

Suhosen mukaan oppilaita yritetään osallistaa enemmän uuden opetussuunnitelman myötä. Heiltä voidaan kysyä mielipidettä esimerkiksi siitä, millä tavoin asioita opetellaan tunneilla.

– Aika moni oppilas vaatii tekemistä ja haluaa keskustella. Tykätään, että toisilta voi esimerkiksi oppia samalla.

– Motivaatio voi näin kasvaa, kun koulussa on mielekkäämpää ja sitä kautta tulokset saadaan entistä paremmiksi.

Uutta tarvitaan

Opettajat ovat tarvinneet koulutuksia uuden opetussuunnitelman tulon myötä.

– Kevään aikana opettajille on järjestetty erilaisia koulutuksia, kuten koodausta.

Nuorimmat lapset opettelevat koodausta lähinnä siten, että loogista päättelyä kehitetään vaikkapa matematiikan tunneilla. Vanhempien oppilaiden on kuitenkin mahdollista yrittää koodata esimerkiksi pelejä.

Uudessa opetussuunnitelmassa on nostettu esille myös tieto- ja viestintäteknologian käyttö opetuksessa.

– Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki pitäisi tehdä sähköisesti. Edelleen tarvitaan kynää ja paperia.

Jokaisessa oppiaineessa käytettäneen kuitenkin sähköisiä apuvälineitä. Tämä lisää painetta hankkia uusia koneita.

– Haastavampi puoli on se, millä aikataululla saadaan lisää välineitä. Niitä täytyy olla, että pystymme toteuttamaan opetussuunnitelmaa. Välineitä on kaikilla kouluilla jonkin verran, mutta lisää aina kaivataan.

Suhonen toivoo malttia oppilailta ja vanhemmilta. Kaikki muutokset eivät varmasti ole näkyvillä heti syksyllä. Ensi lukuvuosi näyttää, miten uusi opetussuunnitelma lähtee toimimaan käytännössä. Tarvittaessa opetussuunnitelmaa myös muokataan kokemuksen perusteella.

– Uuden OPSin pitää nykyaikaistaa koulua. Muutokset näkyvät pikku hiljaa koulun arjessa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?