Viime viikonloppuna jaettiin taas perinteiset kurulaiset kunnianimet uusille kantajille. Urhean Matin manttelin sai lukuisissa tapahtumissa ja kokoonpanoissa soittoiloa jakanut sydämellinen hoivaaja.
Soittoa harjoitellessaan Reijo Nieminen saa vetäytyä omiin oloihinsa pihamökkiin. Toisaalta silloinkin hän huomioi muut: säästää näitä treenin meteliltä. Valinta Urheaksi Matiksi tuntuu miehestä hyvältä, sillä se osoittaa muiden huomanneen hänen tekemistensä, kuten kurulaisen musiikkiperinteen jatkamisen, merkityksen.
Yksi ja toinen jos kolmaskin on saanut hoivaa kurulaisen Reijo Niemisen huomassa.
Hoiva ei ole jäänyt vain mielisairaanhoitajan työhön, vaan se on yltänyt myös miehen oman katon alle, kun perhe on antanut sijan adoptiolapsille, sijaislapsille ja ajoittain kehitysvammaisille. Vanhempiensa omaishoitajanakin Nieminen on toiminut.
Hoivahalu kumpuaa adoptiolasten kohdalla toki parin omista haaveista saada lapsia mutta myös miehen muutenkin lapsirakkaasta sekä empaattisesta luonteesta. Haastavienkin hoivattavien pariin hänellä on taipumusta.
– Olen pitkäjänteinen, ja haasteellisuus kiehtoo minua.
– Reijo on rauhallinen ja kokoava veturi, vaikka ympärillä tuulisi, vaimo hymyää vieressä.
Kokemuskin on antanut rahkeita, niin osaamista kuin rohkeutta.
Hoivaajan arki on päivittäin vaihtelevaa, aikaa ja virallista yhteydenpitoa vaativaa sekä myös ristiriitojen ja vastoinkäymisten värittämää. Rasite se ei kuitenkaan ole, koska se on opettavaista ja asioista päästään yli.
– En anna periksi. Se on sellaista positiivista niemisläistä ittipäisyyttä.
Sävelissä oma keidas
Musiikin parissa mies on kuitenkin voinut suoda itselleen jotain omaakin.
– Se toimii rauhoittavana ja nollaavana tekijänä. Jos annan hoivaa, musiikki toimii minulle hoivana.
Musiikki niin soiton kuin kuuntelun muodossa on jotain, johon Niemisellä on aina ollut sisäinen tarve.
– Jotenkin se koskettaa sielun syvyyksiä, antaa sellaisia tunteita ja aistimuksia, joita mikään muu ei anna.
Musiikki antaa iloa myös hienoin kokemuksin, jännityksen voittamisin ja mahdollisuuksin tehdä omannäköistä musiikkia. Ja itsensä likoon laitto antaa voimavaroja jatkaa.
Iloa – ja jotain omaa – musiikin parissa ovat suoneet myös soittokaverit.
– Meillä on samanlainen ajatusmaailma musiikista, ja olen kasvanut porukan sisälle.
Soitollakin hyvää muille
Mutta edes musiikki ei ole asia, joka jäisi vain Niemisen omaksi hyväksi. Hän jakaa musiikin iloa muillekin, usein vieläpä talkooperiaatteella.
Mies sanoo selitykseksi, että harjoittelu menisi vähän haaskuuseen, jos sitä ei jakaisi laajaltikin viihdykkeeksi.
Muiden hyödyksi musiikkimies on pannut panostaan myös soittamalla Totisten Poikien taustabändissä Naapurin Onnissa. Muiden tukemiseen on ensinnäkin musikaalinen syy: miehellä on soittotapa, joka saa kipinää toisilta.
– Osaan kuunnella ja hyödyntää muiden musisointia.
Tästä seuraa toinen syy: miehen panos hyödyttää kokonaisuutta. Ja kolmanneksi, Niemisellä ei ole tarvetta sooloiluun, itsekorostukseen.
Musiikki tai hoiva, muille ihmisille antaminen merkitsee Urhealle Matille jotain luonnollista.
– Se ei ole itsetarkoituksellista. En minä sitä huomaa, hän sanoo vaatimattomasti.
– Yksi ystäväni sanoi Reijosta, että tällä on hyvä sydän. Hyväsydäminen ihminen haluaa toisille iloa, vaimo näkee Niemisen asenteen lähteille.
Toki mies saa hyvistä teoistaan ja onnistumisistaan itselleenkin tyytyväisen mielen. Ne ovat myös tuoneet valtavasti sisältöä elämään.
– Kun ajattelen, missä kaikessa olen ollut mukana, elämä on ollut antavaa.
Ja kaiken perustaksi kunnianimitetty nostaa perheen tuen elämäntavalleen.
– Tällainenhan ei olisi mahdollista, jos ei olisi perhettä, joka antaa minulle mahdollisuuden toimia näin.
Viimeisimmät kommentit