Rauhan ja ihmisyyden liputuspäivä

Sisukkaan kirjekampanjansa jälkeen Eino Leinon syntymäpäivän (6.7.) viralliseksi liputuspäiväksi 1990-luvulla hommannut tulisieluinen kulttuurin harrastaja Elvi Löhönen ”taistelee” nyt kynsin hampain rauhan ja ihmisyyden päivää kalenteriin itsenäisyytemme juhlavuodeksi 2017.
Runon ja Suven päivän kunniaksi voimme juhlistaa kokkolalaisen Löhösen ajamaa teemaa vuoden etuajassa, sillä Eino Leino jos kukaan puolusti rauhaa, ihmisyyttä ja suvaitsevaisuutta koko kirjavan elämänkaarensa ajan.
+++++
”Paha ei ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. On hyvää rinnassa jokaisen, vaikk’ aina ei esille loista. Kas, hymy jo puoli on hyvettä ja itkeä ei voi ilkeä; miss’ ihmiset tuntevat tuntehin, liki liikkuvi Jumalakin.”
+++++
Taitelija Veikko Sinisalolla oli puolestaan näppinsä pelissä, kun suomalaiset saivat runon ja suven päivän Leinon syntymäpäivän yhteyteen.
Sinisalo viivähti lausuntaturneillaan mielellään Kajaanin maisemissa. Nuorena miehenä taiteilija oli kiertänyt runonlaulajien kotimaisemissa myös kirjailija Ilmari Kiannon kanssa.
Vaikka ”iki” Kianto välillä lauleskeli hotellihuoneessa kirjailija Annikki Kariniemeksi luulemalleen kahvipannun myssylle, juurevat vaikutteet Kainuusta vain kasvoivat.
Sinisalo ideoi vuonna 1976 Sana ja sävel -tapahtuman, joka tunnetaan nykyisin Kajaanin Runoviikkona. Muutaman vuoden kuluttua kulttuuriministeri hyväksyi Sinisalon ehdotuksen runon ja suven päivästä Eino Leinon syntymäpäivän kunniaksi.
+++++
Eikä mikään ole muuttunut auringon alla. Kajaanin Runoviikkojen taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto muistelee, että vuonna 1976 Suomen talous luisui alamäkeen, nuori Björn Wahlroos varoitteli tv:ssä rahan ylivallan tuhoista, muuttoliike kaupunkiin voimistui, Kekkonen täräytti pöytään hätätilahallituksen ja ihmisille piti keksiä töitä hinnalla millä hyvänsä.
”Vuonna 2016 puhuvat edelleen raha ja Nalle. Pääomien liike sähköisessä avaruudessa määrittää sen, missä maassa ravinto loppuu, missä käydään sotia ja ketkä ottavat oikeudekseen hävittää kokonaisia valtioita.
Mihin väliin mahtuu taiteilijan ääni? Näyttää siltä, että ei mihinkään. Harva taiteilija osaa tai uskaltaa yrittää vastustaa tätä voittajien ylivaltaa.”
+++++
Eino Leino ja ikiaikaisten runoilijoiden viestit ovat nyt ajankohtaisempia kuin aikoihin.
”Oi, antaos, Herra sa auringon, mulle armosi kultaiset kielet, niin soittaisin laulua sovinnon, ett’ yhtehen sais eri mielet. Ei tuomitse se, joka ymmärtää. Mut laulukin syömiä selittää ja ihmiset toistansa lähemmä vie. Sen kautta käy Jumalan tie.”

Jorma Marttala

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?