Sporttileirillä ei kaivattu älypuhelimia

”Ei tässä kerkeä edes koti-ikävä tulla”

Länsi-Teiskon perinnemaisemat heräsivät eloon viime viikolla, kun kauden ensimmäinen lasten kesäleiri starttasi Yli-Rantalan leirikeskuksessa. Viiden päivän sporttileirillä oli mukana 33 lasta Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun alueelta.
Yli-Rantalan leirikeskuksessa kesälomaansa viettävät myös lähi-tilalta kotoisin olevat lampaat.  – Desilitra kauraa päivässä yhtä lammasta kohti, valotti ruokintahommissa ollut Elias Friman.

Yli-Rantalan leirikeskuksessa kesälomaansa viettävät myös lähi-tilalta kotoisin olevat lampaat. – Desilitra kauraa päivässä yhtä lammasta kohti, valotti ruokintahommissa ollut Elias Friman.

Yli-Rantalan leirikeskuksessa kesälomaansa viettävät myös lähi-tilalta kotoisin olevat lampaat.

Yli-Rantalan leirikeskuksen pihapiiri ammotti tyhjyyttään torstaina koleassa ja kosteassa säässä. Päärakennuksesta kuulunut hälinä viittasi kuitenkin siihen, ettei keskus ihan autio voinut olla.

Yhtäkkiä vanhan rakennuksen ovi pamahtikin auki ja joukko leiriläisiä vipelsi ulos päivän touhujen pariin.

Portaille istahtaneet tamperelaisveljekset Pasi ja Joonas Retkin olivat sporttileirillä ensimmäistä kertaa. Kaksospojista Pasi liukeni paikalta Huvikumpu-nimiseen rakennukseen iltapäivän rentoutuspiiriin. Joonas sen sijaan innostui kertaamaan viikon mittaan leirillä puuhattuja juttuja.

– Parasta oli kyllä käydä Särkänniemessä. Lähdimme sinne laivalla leirikeskuksen omasta rannasta. Uskalsin käydä monessa laitteessa: ainakin Tornadossa, Trombissa ja Half Pipessa, kymmenenvuotias kertasi.

Leirille tultiin kaverin kanssa

Leiriläiset olivat innostuneet järjestämään myös omat markkinat Yli-Rantalan pihapiirissä. Lapset olivat perustaneet ikään kuin omia yrityksiä ja markkinakojuja asiakkaita varten. Joonas Retkin oli vuokrannut yrityskumppaneineen leirikeskuksen pelisalia ja pitänyt samalla mehumyyntikojua.

– Likoilla oli sellainen kauneuspiste, jossa he lakkasivat toisten kynsiä. Lisäksi oli esimerkiksi lintubongausta kiikarointipisteellä, Retkin muisteli markkinatarjontaa  ja siirtyi jo seuraavaan asiaan:

Joonas Retkin oli ottanut veljensä lisäksi kaksi kaveria mukaan leirille. – Pelailemme korttia ja joskus otamme ihan päiväunetkin, Retkin kertasi vapaa-ajan viettoa leirillä.

Joonas Retkin oli ottanut veljensä lisäksi kaksi kaveria mukaan leirille. – Pelailemme korttia ja joskus otamme ihan päiväunetkin, Retkin kertasi vapaa-ajan viettoa leirillä.

– Tänään meillä on erilaisia työpajoja pitkin leirialuetta. Olen menossa rentoutuspiiriin, jossa makoilemme patjoilla ja annamme toisillemme tennispallohierontaa. Siellä pitää olla muuten ihan hiljaa sitten, hän neuvoi.

Rentoutuspiirin lisäksi osa leiriläisistä oli pelisalissa pelaamassa erilaisia pallopelejä. Toisessa rakennuksessa tytöt olivat innostuneet pelaamaan pingistä ja näpertelemään hamahelmipajassa.

Nurmijärveläisen Noora Niinikosken käsissä helmistä valmistui Super Mariosta tuttu sieni.

– Tämä silitetään vielä silitysraudalla. Tästähän voisi tulla vaikka mukin alunen, Niinikoski pohdiskeli.

– Sienen kaavan piirsi kaverini Oona, hän osoitti nokialaisystäväänsä Oona Mäkelää, joka nyökytteli vieressä:

– Olemme tavanneet toisemme perhelomalla. Tämä on jo kolmas yhteinen kesäleirimme täällä Länsi-Teiskossa, kaverukset kertoivat.

Uudet lajit testauksessa

Hamahelmipajassa väkerrettiin esimerkiksi mukin alusia.

Hamahelmipajassa väkerrettiin esimerkiksi mukin alusia.

Sporttileirillä myös liikuttiin ahkerasti. Uimisen lisäksi leiriläiset kehuivat eniten lipunryöstöä, jota oli pelattu koko leiriporukan kesken.

Torstai-iltana oli vuorossa vähän erilainen sporttikokemus, sillä leiriläiset pääsivät kokeilemaan karatea Ylöjärven Shotokanin johdolla.

Joonas Retkin ei ollut ihan varma, oliko hän koskaan aiemmin kokeillut mitään itsepuolustuslajia.

– Lasketaankohan jalkapallo itsepuolustuslajiksi? jalkapalloa ja triathlonia harrastava poika mietiskeli.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?