Keskusta sai pirkanmaalaisen puoluesihteerin, ylöjärveläiset isolla porukalla puoluekokouksessa

Vuonna 2012 politiikan toimittaja Tommi Parkkonen kirjoitti Iltalehdessä: ”Keskusta on ehditty monta kertaa julistaa auringonlaskun joukkioksi. Vaan ei. Aivan kuin kivitetty, hapotettu, säteilytetty ja singolla ammuttu torakka, se pudistelee hieman pahimpia pölyjä päältään ja jatkaa taaperrustaan eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunut.”
Näin hämeenkyröläinen Jouni Ovaska aloitti vaikuttavan esittelypuheenvuoronsa Suomen Keskustan 76. sääntömääräisessä puoluekokouksessa Seinäjoella viime lauantaina.
Tämä aloitus herätti puoluekokousedustajat kuuntelemaan tarkalla korvalla Ovaskan sanomaa. Puhe kosketti 1006:ta edustajaa niin voimallisesti, että he äänestivät Ovaskan toisella kierroksella Keskustan uudeksi puoluesihteeriksi.
Äänestyksessä toiseksi jäänyt Mari Kokko hävisi kuitenkin vain reilulla 30 äänellä, joten kilpailu oli loppuun asti kova. Toisen kierroksen äänestyksessä virallisia kokousedustajia oli paikalla 1 994. Pirkanmaalta oli 105 virallista edustajaa paikalla.

Maailman suurin puoluekokous

Keskustan puoluekokous on maailman demokraattisista puoluekokouksista suurin.
Seinäjoella virallisia puoluekokousedustajia, muita kokouksen seuraajia, median edustajia, talkoolaisia ja kutsuvieraita oli yhteensä yli 3 500.
Kolmepäiväinen kokous alkoi viime perjantaina iltapäivällä perinteisesti juhlallisella lippumarssilla ja avajaisjuhlalla. Messuosastot ja oheistapahtumat avautuivat Seinäjoki-Areenan ympäristössä jo aamulla. Puoluekokousedustajille jaettiin lähes 300-sivuinen puoluekokousasiakirja, josta löytyivät tiedot muun muassa kokouksen esityslistasta ja aikatauluista puoluekokousaloitteisiin ja aloitevastauksiin.
Keskustapiirit ja -osastot ovat aina olleet innokkaita tekemään puoluekokousaloitteita. Puoluehallitus oli käsitellyt kaikki 248 aloitetta ja antanut niihin vastausesitykset, joita kokouksen nimeämä aloitevaliokunta oli vielä hionut lopulliseen muotoonsa puoluekokouksen päätettäviksi.
Aloitteet ovat tärkeitä, koska vastauksista syntyy puolueen kannanotto kyseiseen asiaan. Aloitteita oli useilta eri aihealueilta puoluesihteerin valintatavan muuttamisesta hakkerointikilpailuihin, jotka koskevat sähköisen äänestyksen järjestelmiä. Kaikki aloitteet ja puoluekokouksen antamat aloitevastaukset löytyvät nettiosoitteesta keskusta.fi.

Halukkaasti puhujanpönttöön

Sekä perjantain että lauantain kokouksissa käytiin yleiskeskustelut, joihin jokaisella virallisella kokousedustajalla oli mahdollista osallistua. Keskustalaisille on tärkeää, että he pääsevät itse sanomaan puhujanpönttöön oman näkemyksensä asioista, ja lauantaina tätä oikeutta käyttikin merkittävä joukko kokousedustajia.
Juha Sipilän linjapuheen jälkeen oli vuorossa muutama kutsuvierastervehdys, sitten keskustapiirien puheenvuorot ja lopuksi yleiskeskustelu, joka kesti yli kuusi tuntia.
Lauantain linjapuheessaan Juha Sipilä herätteli huomaamaan, millainen visionääri Maalaisliiton perustaja Santeri Alkio oli. Alkio osasi ennustaa sähköautojenkin tulevaisuuden todetessaan:
”Olen jo näkevinäni nykyisten raskaitten autojen sijasta … sähkövaunuja, jotka kulkevat sirosti, ääntelemättä, haisematta kuin ajatus…”
Sipilä muisteli olleensa itse aikanaan rakentamassa NMT-laitteita. Yhteispohjoismaisen, maailman ensimmäisen automaattisen matkapuhelinverkon rakentaminen oli poliittinen päätös. Sen seurauksena Pohjoismaihin syntyi satojatuhansia uusia työpaikkoja.
Sipilä näkeekin nykyisen hallituksen työlistalla jo useita ehdokkaita NMT-päätöksiksi, jotka voivat luoda uutta alustataloutta. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja sen ict-ratkaisut, liikennekaari ja Valtion Infra Oy. Biotalous on jo tätä. Sitä voivat olla myös digitaaliset oppimisympäristöt tai e-hallinnon kehittäminen ja digitaalinen tiedonvaihto yli rajojen Viron kanssa, Sipilä luetteli.
Linjapuheessaan Sipilä totesi tulleensa politiikkaan paitsi tekemään ratkaisuja myös muuttamaan poliittista kulttuuria. Sipilän mukaan Alkio aika ajoin pelkäsi, että Maalaisliittokin ”menee sinne kuin puolueet yleensä: vain valtakilpailuun, vaalikilpailuun, kykykilpailuun, suunsoittokilpailuun. Ja silloin kun näin käy, pysähtyy kehitys.”
Sipilä ohjeisti keskustaväkeä: ”Näin ei saa käydä. Me emme mene tunkion tonkijoiden joukkoon. Emme saa tahallisesti ymmärtää väärin ja sotkea naapuripuolueiden viestejä. Se ei hyödytä ketään, eikä ole arvokasta politiikalle, kansanvallalle. Meillä kaikilla on sama yhteinen asia: Suomi kuntoon.”
Juha Sipilä tuli valituksi Suomen Keskustan puheenjohtajaksi seuraavallekin kaksivuotiskaudelle valtavien aplodien saattelemana.
Lauantain pitkä kokouspäivä päättyi puoluejohdon tehtävistään luopuvien Timo Laanisen, Annika Saarikon ja Anu Vehviläisen koskettaviin jäähyväispuheisiin sekä puolueen varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriäänestyksiin.
Media kuvasi puoluekokouksen tekemiä henkilövalintoja nuorten vallankumoukseksi. Keskustanaiset olivat pettyneitä siihen, että kahden varapuheenjohtajuudesta luopuneen naisen tilalle äänestettiin vain yksi nainen. Kolmannen varapuheenjohtajan paikan saanut Antti Kurvinen voitti neljänneksi jääneen Hannakaisa Heikkisen 13 äänellä.
Varapuheenjohtajuutensa uusi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Päijät-Hämeestä. Tuoreina kasvoina varapuheenjohtajiksi nousivat 28-vuotias kansanedustaja Katri Kulmuni Lapista ja 29-vuotias kansanedustaja Antti Kurvinen Etelä-Pohjanmaalta.
Puoluesihteeriksi valittu Pirkanmaan Jouni Ovaskakin on vasta 29-vuotias. Keskustalainen kansanliike täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Korkeasta iästään huolimatta Keskusta uskoo uudistamiseen ja uudistumiseen. Kuin sanojensa vakuudeksi puolue uudisti myös omat kasvonsa kertaheitolla.

Presidenttiehdokas nimettiin

Sunnuntaina puoluekokous nimesi kansanedustaja Matti Vanhasen Keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaliin sekä hyväksyi ulko- ja turvallisuuspoliittisen kannanoton todeten, että Suomi tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä ja että Nato on tärkeä rauhankumppani mutta että myös Venäjä on Suomelle merkittävä rajanaapuri.
Puolustuksen mallin tulee perustua yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin. Poliittisessa kannanotossa puoluekokous painotti heikommista huolta pitämistä, yritysten yhteiskuntasopimuksen myötä tekemiä investointeja ja työllisyyden paranemista sekä rohkeita uudistuksia.
Kokouksen päätyttyä tuhatpäinen keskustaväki järjestäytyi kansallispuvuissaan eri piirien nimikylttien taakse Lakeudenpuistoon ja lähti Seinäjoen rautatieläisten soittokunnan säestyksellä näyttävään lippumarssiin laulaen ja liput liehuen kohti areenaa, jossa kokousviikonloppu päättyi iloiseen pääjuhlaan. Seuraava keskustan puoluekokous järjestetään Sotkamossa vuoden 2018 Kesäkuussa.

RIITTA KOSKINEN

Kirjoittaja on ylöjärveläinen, ja hän toimii keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtajana.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?