Hätäisimmät kriitikot ovat jo lyöneet Arabiemiraattien hiljakkoin perustaman onnellisuusministerin pestin maan rakoon.
Ehkä riippumatossa lekotellessa kannattaisi uhrata aiheelle kuitenkin pari ajatusta, vaikka myös itse Albert Einstein ilmoitti aikoinaan kuuluvansa kyynisempään koulukuntaan:
”Hyvä olo ja onnellisuus eivät koskaan ole tuntuneet minusta ehdottomilta päämääriltä. Olen taipuvainen vertaamaan niiden moraalia sian pyrkimyksiin.”
+++++
Himalajan vuoriston piskuisessa Bhutanissa mentiin jokin aika sitten vielä pidemmälle kuin emiirien valtiossa ja kehitettiin onnellisuusministeriön toimialaan kuuluva kansan onnellisuutta mittaava indeksi – ikään kuin opponenttina meidän kuuluisalle, vain aineellista hyvää mittaavalle bruttokansantuotteellemme.
Bhutanin onnellisuusministeriön mielestä kehittyneiden maiden loputon juoksu rahan perässä, tulotason moninkertaistuminen ja kyltymätön kulutushysteria eivät ole taanneet ihmisille todellista, pysyvää onnellisuutta.
”Tosi on”, sanoi aikoinaan KOP:n pääjohtaja Jaakko Lassila ennen kuin koko pankki meni häntäänsä merkitsevästi kopauttelevan oravan säestyksellä kanttuvei.
Brittifilosofi John Stuart Mill kuittaili aikoinaan Einsteinin sika-vertaukseen näin: ”Uskomme ja filosofiamme perustuvat onnen tavoitteluun. Mitä enemmän ja mitä isommalle joukolle yksittäinen teko tuottaa onnea, sen moraalisempi se on.”
Näen Arabiemiraattien ja Dubain vuoden 2020 maailmannäyttelyyn valmistuvan valtion onnellisuus- ja suvaitsevaisuusministerien posteissa hiljaisen signaalin tulevaisuuteen – eikä vähiten siksi, että uuteen hallitukseen tuli samalla viisi uutta naisministeriä.
Sheikkivetoinen Dubai haluaa luoda maailman onnellisimmat julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin työympäristön. Varmemmaksi vakuudeksi jokaiseen julkisen hallinnon yksikköön nimitetään ”onnellisuuden ja positiivisuuden toiminnanjohtaja”.
Asiakaspalvelukeskukset muutetaan asiakkaiden onnellisuuskeskuksiksi ja hallinnon työkulttuuria muutetaan erityisohjelmilla asiakkaiden palvelusta asiakkaiden onnelliseksi tekemiseen.
A vot! Tätä meininkiä odotan Suomeen(kin) – kuin kuuta nousevaa.
Kerro minulle Zorbas -kirjallaan maailmanmainetta niittänyt kreikkalainen Niko Kazantzakis avaa onnellisuuden salaisuudet laittamattomasti:
”Tunsin jälleen, kuinka onni asui yksinkertaisuudessa ja kohtuullisuudessa – lasi viiniä, kastanja, pieni, vaatimaton liesi, meren kohinaa, ei muuta. Tunteakseen, että tämä on onnea, ihminen tarvitsee vain yksinkertaisen ja tyytyväisen sydämen.”
JORMA MARTTALA
Viimeisimmät kommentit