Mitalit tuli – meni paremmin kuin hyvin

Nuoret ylöjärveläiset painijat Nella Honkaniemi, Veeti Huhtamäki ja Eemil Haukilahti suhtautuvat menestykseen vaatimattomasti. Haastattelussa heistä saa kiskottua irti yksittäisiä sanoja ja harvoja kokonaisia lauseita, mutta kuvaustilanteessa painitatamilla kolmikko vapautuu ja esittelee alkuverryttelyyn kuuluvia akrobaattisia liikkeitä.
paini

Tallinna Openista palasi tyytyväisiä ja vähän yllättyneitäkin painijoita. Nella Huhtamäki, Eemil Haukilahti ja Veeti Huhtamäki käyvät kisoissa paitsi kokeilemassa oppimiaan painiliikkeitä myös pitämässä hauskaa.

Ja mikäpä siinä, annetaan nuorten keskittyä siihen, mitä he hyvin osaavat – painiin. Osaamistaan Honkaniemi, Huhtamäki ja Haukilahti kävivät testaamassa huhtikuun alussa Tallinna Open -painikilpailuissa.
Sieltä Nella toi kotiin hopeisen ja Veeti pronssisen mitalin. Eemil puolestaan oli pitelemätön sekä kreikkalais-roomalaisessa että vapaapainissa ja nappasi kaksi kultamitalia.
– Kiva viikonloppu oli. Kisapaikalla oltiin ja katseltiin taululle, koska tulee matsi, Veeti Huhtamäki summaa Honkaniemen ja Haukilahden myötäillessä vieressä.
Tallinnassa oteltiin lauantaina kreikkalais-roomalaisessa painissa ja sunnuntaina vapaapainissa. Päivät venyivät pitkiksi, sillä ratkaisuja väännettiin vielä puoli yhdeltätoista illalla. Matseja saattoi kertyä viikonlopun aikana neljätoista, kuten Haukilahdella.
– Tallinnan kilpailu on Euroopan suurin juniorikilpailu ja maailman kolmanneksi suurin. Painijoita on noin 200 yli 20 maasta. Meidän painijoillemme se on kauden kohokohta ja päätavoite, ja jos sieltä mitalin ottaa, silloin kilpailu on mennyt paremmin kuin hyvin, Eemilin isä ja Tampereen Voimailijoiden painivalmentaja Teppo Haukilahti toteaa.

Vaatimuksia mielelle ja keholle

paini

Ylöjärveläisiä nuoria Teppo Haukilahti kuvailee tunnollisiksi ja ahkeriksi harjoittelijoiksi, ja se näkyy tuloksissa.
– Kilpailut ja kisamatkat ovat lapsille enemmän hauskanpitoa ja sitä, että käydään mittaamassa omaa tasoa. Kenenkään pääasia ei varmaankaan ole yksin menestyä, mutta menestyksen kautta seurat ja valmentajat joutuvat arvioimaan, onko asioita tehty oikein.

Kolmikolla ei ole tarkkaa mielikuvaa siitä, milloin ja miksi he ovat painisalille päätyneet. Huhtamäki on ainakin seurannut isoveljensä jalanjälkiä, Haukilahti puolestaan isänsä. Pojat kehuvat painia kivaksi mutta aika rankaksi lajiksi, jonka kaikkia osa-alueita on pakko treenata.  Muun muassa alkulämmittelyn akrobaattisilla liikkeillä on tärkeä rooli kehonhallinnassa.
– Paini on tosi monipuolinen laji kaikilla mittareilla mitattuna. Siinä pitää tietää, miten kroppa toimii, Teppo Haukilahti huomauttaa.
Lisäksi paini antaa hyvän pohjan moneen muuhun lajiin, kuten Honkaniemelle voimisteluun ja yleisurheiluun. Ratinan painimatolla on nähty jalkapallojoukkeitakin.
– Jalkkis ei ole tuntunut yhtään niin raskaalta sen jälkeen, kun aloin painimaan, Veeti Huhtamäki kertoo.
Kropan lisäksi paini asettaa omat vaatimuksensa myös mentaliteetille. Valmentaja Haukilahden mukaan lajista tekee erityisen raa’an se, että rinkiin vastustajaa vastaan on asteltava yksin.
– Säännöissä sanotaan, että vastustajaa ei saa satuttaa, mutta kyllä nämäkin nuoret näyttävät erilaisilta, kun tuomari puhaltaa pilliin matsin jälkeen.
– No jos heittää vaikka viiden pisteen heiton, niin mattoon tömähtää niin lujaa, että sattuu, Huhtamäki tarkentaa.

Edullinen laji, helppo aloittaa

Tampereella on kolme painiseuraa: Tampereen painiseura, KooVee ja Tampereen Voimailijat.
Nella Honkaniemi edustaa KooVeetä – Eemil Haukilahti ja Veeti Honkaniemi TaVoa. Molemmat seurat painivat Ratinassa ja tekevät keskenään yhteistyötä, josta muidenkin lajien kannattaisi ottaa oppia.
– Jos omasta seurasta ei löydy sopivaa vastustajaa, sitä katsellaan naapuriseurasta. Kaikki ovat hyviä kavereita keskenään ja yhtä isoa porukkaa. Tallinnassakaan ei ollut niin tarkkaa, mistä seurasta kaveri tuli, kun kaikkia kannustettiin, Teppo Haukilahti kertoo.
Painikausi alkaa syksyllä koulujen alkaessa. Suuri osa kotimaisista seuroista keskittyy sekä kreikkalais-roomalaiseen että vapaapainiin. Ainakin TaVossa kausi aloitetaan vapaapainilla ja jouluna vaihdetaan lajia.
– Painityylien ero on, että vapaapainissa saa ottaa jalasta kiinni ja kampata. Se muuttaa lajin luonteen täysin. Kreikkalais-roomalaisessa painitaan pystyssä, vapaapainissa suojellaan jalkoja, joten asento on matala ja paini on nopeatempoista, Teppo Haukilahti kuvailee.
Paini on koulu- ja salimaksuineen yksi halvimmista harrastettavista lajeista. Varusteiksikaan ei tarvita muuta kuin painitossut ja -trikoot.
– Trikoot siksi, etteivät sormet jää kiinni mihinkään. Toki trikoitakaan ei aloittelijoiden heti tarvitse hankkia, Veeti Huhtamäki huomauttaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?