Karhe kierrätti kierrätysmieltä

Karhen koulu kaiutti hyvin tuntemaansa kierrätyksen tärkeyttä opinahjon ulkopuolellekin viimetorstaisessa tapahtumassaan.
Iso pahvisarviainen oli veikeä esimerkki kierrätystaiteesta. Opettaja ja lapset uskovat kierrätystaiteen nousseen pinnalle, koska se tuo vaihtelua perinteiseen, suo aarteenetsintää ja herättelee tärkeään aiheeseen.

Iso pahvisarviainen oli veikeä esimerkki kierrätystaiteesta. Opettaja ja lapset uskovat kierrätystaiteen nousseen pinnalle, koska se tuo vaihtelua perinteiseen, suo aarteenetsintää ja herättelee tärkeään aiheeseen.

Munakennosta askarreltu mulkosilmäkettu kuikuilee Karhen koulun jumppasalin seinältä.

Vieressä roikkuu uusiomateriaaleista koottuja mobileja, ja selän takana pöydät notkuvat tuunattuja kansioita ynnä muuta vanhasta uudeksi loihdittua sekä oppaita tuohon tuunailuun. On myös keräilyvinkkejä, joilla romut kääntyvät aarteiksi.

Lattialla lapsikatras pelaa muovikorkeista askarreltua muistipeliä kierrätystaiteen ympäröimänä.

Koulun ympäristötaidenäyttelyssä piisaa tiirattavaa – ja mietittävää.

Viesti kiirimään

Vihreä lippu -kouluna opinahjo viljelee ympäristöasiaa päivittäin arkityön lomassa. Yksi pääpaino on juuri kierrätyksessä. On kierrätysastiat eri jätteille, ja käsitöihin valjastetaan vaikka käytettyjä lasipurkkeja.

Nyt kevätpäivän tapahtumassa koulu avaa aihepiirinsä muillekin, opettaja Anna-Kreeta Toivion mukaan siksi, että sanoma ja koulun arkitodellisuus kajahtaisivat muillekin.

– Kierrätys on ollut paljon näkyvillä, mutta se pitäisi saada trendikkään trendikkääksi eli oikeasti eläväksi.

– Jottei ympäristö likaantuisi ja jotta kaikki kierrättäisivät, kuudesluokkalainen Mariela Hannunkivi ynnää.

– Ja eläimet voivat satuttaa itsensä roskiin, ykkösluokkalainen Ellena Viialakin tietää.

Ope ja lapset uskovat, että pieni koulutapahtumakin voi edistää asiaa edes hiukan.

– Kyllä ainakin jotkut saavat ideoita ja ahaa-elämyksiä, Toivio uskoo ja toteaa, että lasten lisäksi kodit halutaan saada innostumaan, missä on jo niitettykin tulosta ympäristötoiminnan mittaan.

– Kierrättämisen voi aloittaa ihan pienestä. Ensin kierrättää yhtä asiaa ja siitä sitten lisää, nelosluokkalainen Luukas Kallio vinkkaa ja toivoo tapahtuman innostavan muitakin kouluja ympäristöasiaan.

Penkillä nökötti koko rivillinen kierrätysmateriaalein loihdituista purnukoista. Esillä oli lasten vuoden mittaan tekemiä askarteluja ja taidetta.

Penkillä nökötti koko rivillinen kierrätysmateriaalein loihdituista purnukoista. Esillä oli lasten vuoden mittaan tekemiä askarteluja ja taidetta.

Taide herättää

Tapahtumassa esiin nostettu kierrätystaide on Hannunkiven mielestä hyvä väline viestimiseen, koska taide miellyttää ihmisiä ja siten pysäyttää itse aiheen äärelle. Opettaja toteaa taiteen myös herättävän ajatuksia, sillä se antaa tilaa tulkinnalle.

– Tiedotteessa on vain sanoja, mutta taiteessa asia näkyy. Ja taide kuvaa maailmaa eri tavalla kuin tieto, Hannunkivi vertaa taidetta valistukseen.

Nelikko on mielissään siitä, että kierrätystaide on nostanut päätään viime vuosina.

– Se on niin yllätyksellistä! Sen avulla minustakin on tullut taiteen ystävä tai ainakin ympäristötaiteen, opettaja kiittelee.

Kierrätystaiteen teko on ollut lapsikolmikosta hauskaa. On herännyt ajatuksia, ja on päästy soveltamaan perinteistä taidetta. Nelikko uskoo näyttelyn purevan myös katsojiin.

– He huomaavat, miten pystyy tekemään taidetta vähälläkin, Kallio näkee.

ympäristötaide, Karhen koulu, Vihreä lippu

Munakenno taipuu vaikka hauskaksi ketuksi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?