Koteja kesäksi kottaraisille

Koloihin pesivillä linnuilla on suuri pula pesimäpaikoista, sillä luonnossa koloja on tällä hetkellä liian vähän. Ihmiset voivat auttaa lintuja konkreettisesti rakentamalla linnunpönttöjä. Valmiit pöntöt voi ripustaa oman pihapiiriinsä lisäksi myös metsään maanomistajan luvalla.
Koveron perinnetila, linnunpönttö, Seitsemisen kansallispuisto

Jukka Jylhä Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksestä opastaa Veikko Paloviitaa rakentamaan perinteisen linnunpöntön, jossa viihtyvät esimerkiksi tiaiset. Sisko Paloviita seuraa kokoamista taustalta.

Koveron perinnetilalla Seitsemisessä kuuluu naulaamisen pauke, kun Urho Rannikko Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksestä (YSY) rakentaa tottuneesti linnunpönttöä. Rannikko on yhdistyksen pönttötalkoissa jo toistamiseen tänä keväänä, ja hän on tullut tehneeksi pönttöjä jo enemmän kuin mies osaa suoralta kädeltä sanoa. Kaikki pöntöt eivät tosin päädy Rannikon omalle pihalle, vaan osa niistä varastoidaan tulevaisuuden varalle.
Vaikka Rannikon mukaan toukokuiset pönttötalkoot ovat hieman myöhässä lintujen pesinnän kannalta, ei rakentaminen kuitenkaan mene hukkaan. Samaa mieltä on myös samassa yhdistyksessä toimiva Hannu Latvajärvi.
– Pönttöjä voi ripustaa pitkin kesää, koska esimerkiksi talitiainen voi tehdä kesän aikana vielä uudenkin pesueen.
Tavallisesti linnut valitsevat pesäkokonsa keväällä, joten myöhemmin ripustettuun pönttöön ei välttämättä heti tule asukkaita. Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Bird Life Suomi kehottaa antamaan linnuille aikaa uuden pesäpöntön löytämiseen jopa kaksi vuotta. YSY:n jäsenistön mukaan uusiin pönttöihin saattaa kuitenkin ilmestyä asukkaat yllättävänkin nopeasti.
– Linnut tekevät pesän hyvin mielellään puhtaaseen ja uuteen pönttöön, Latvajärvi kommentoi.
Pesimäajan jälkeen linnut käyttävät pönttöjä suojanaan vielä talvellakin. Talvikäytön vuoksi pöntöt on hyvä puhdistaa vielä keväällä ennen uutta pesintäaikaa.
– Linnut voivat tehdä pesän myös vanhan päälle, mutta puhdistaminen jatkaa pöntön käyttöikää.

Raakalautaa ja muutama naula

Koveron perinnetila, linnunpönttö, Seitsemisen kansallispuisto

Valmiissa pöntöissä kelpaa asustella!

Linnut eivät ole ronkeleita pesäkoloa etsiessään, vaan perinteinen höyläämättömästä laudasta valmistettu pönttö kelpaa hyvin. Kunhan pohja pitää eikä vesi sada katosta sisään, ollaan jo pitkällä pöntön suunnittelussa.
– Rakentamisessa on turha hienostella, Rannikko kommentoi.
Pöntöt valmistuvat näppärästi myös muulta talkooväeltä. Ylöjärveläiset Sisko ja Veikko Paloviita nikkaroivat kumpikin perinteiset linnunpöntöt omaan pihapiiriinsä. Rakentamisen lomassa jää aikaa myös vitsailulle.
– Mitä persoonallisempi pönttö, sitä suurempi on taiteellinen vaikutelma, toteaa Veikko Paloviita.
Paloviidan pariskuntaa pönttötalkoissa avustaa YSY:n varapuheenjohtaja Jukka Jylhä. Jylhän mukaan materiaalin ei tarvitse pesäkoloa varten olla uutta vaan myös kierrätetty materiaali käy hyvin. Tärkeää kuitenkin on muistaa, että materiaali on höyläämätöntä. Myöskään mitään käsittelyä ei pöntön sisäpuolelle tule tehdä.
– Ulkopuolen voi halutessaan maalata ja koristella vaikka kukkasilla.
Myös koristepöntöistä tutut istumaorret on parempi jättää laittamatta. Ylimääräinen tikku pöntön ulkopuolella helpottaa esimerkiksi oravan pääsyä pesälle.

Iloa ja eloa pihalle

Latvajärvi ja Rannikko kannustavat kaikkia oman linnunpöntön ripustamiseen. Jos pönttöä ei osaa itse rakentaa, voi sellaisen hankkia myös valmiina. Tarjoamalla kesäasunnon pikkulinnulle saa kiitokseksi sirkutusta ja katseltavaa.
– Linnut antavat iloa silmälle ja pitävät pihapiirin eloisana ympäri vuoden, Rannikko kommentoi.
Latvajärvi muistuttaa myös tärkeästä asiasta: ilman pönttöjä ei pihalla myöskään ole kolopesijöitä. Pönttöjä ripustamalla voi saada pihalleen myös uusia lintulajeja, joiden lisäksi asuinkumppaniksi saattaa pöntöstä riippuen päätyä jopa liito-orava.
Silmänilon lisäksi lintujen pesimisestä voi olla silkkaa hyötyä ihmisille. Esimerkiksi metsänomistajille pesivä pöllö on tärkeä apulainen, sillä sen ruokavalioon kuuluu myyrät. Sama ajatus pyörii myös Veikko Paloviidan mielessä.
Tarkoituksena on saada vielä kotona rakennettua pöllölle pönttö talousmetsän taimikon reunamaille. Pesivä pöllö vähentää myös myyrien taimikolle tekemiä tuhoja.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.