Kodit säikäyttänyt aikomus jakaa musiikkioppilaat yläkoulussa eri luokille peruuntui. Huolta tulevasta jäi silti. Kouluväki rauhoittelee, ettei järjestelmää romuteta.
Keväällä kaavailtu aikomus olisi koskenut Kimmo Hermosen (vas.) luokkaa (taustalla). Kahdeksannella ja viidennellä luokalla olevien musiikkiluokkaoppilaiden vanhempana ja musaluokkien tukiyhdistyksen aktiivina Anne Korkalakin koki tarvetta puuttua suunnitelmiin.
Ylöjärveläisten musiikkiluokkien tukiyhdistyksessä ja monessa kodissa on nyt huokaistu helpotuksesta.
Alakoulun päättävät musaoppilaat saavat sittenkin jatkaa samalla luokalla Soppeenharjun yläkoulussa, toisin kuin äskettäin esiin pulpahtanut aie jakaa oppilaat eri luokille kaavaili.
– Aikomus säikäytti ja ihmetytti. Musiikkiluokkatoimintaa on kehitetty nyt seitsemän vuotta, joten ihmettelimme, noinko vain se romutetaan, tukiyhdistyksen aktiivijäsen Anne Korkala kuvailee.
Eritoten lukujärjestyshankaluuksilla aikomusta perustellut Soppeenharjun koulun väliaikainen rehtori Päivi Anttila otti peruutusaskeleen, koska yllättyi vastustusviestien tulvasta.
– Haluttiin aikalisä mietinnälle. Enkä tiennyt, että alakoulussa oli luvattu niin vahvasti musiikkiluokkien jatkavan yläkoulussa.
– Täytyyhän Päiviä kiittää, että hän kuunteli, Korkala tunnustaa.
Ei olla hautaamassa
Korkalalle jäi huojennuksesta huolimatta hiukan varautunut olo.
– Jäi mietityttämään, oliko päätös vain pelastusrengas, rauhoiteltiinko vain yhdistysläiset ja vanhemmat. Vaikuttaisi olevan jonkinlainen tahto musiikkiluokkien hajottamiseen ja musiikkiopetuksen siirtämiseen laajemmalle porukalle.
Sekä rehtori että sivistysjohtaja Matti Hursti vakuuttavat, että kyse ei ole koko musiikkiluokkajärjestelmän kuoppaamisesta. Mutta tulevaisuudessakin käytännön seikat, esimerkiksi oppilasmäärät, voivat hankaloittaa musiikkiluokan toteutumista.
– Täytyy ajatella vuosi kerrallaan. Mutta lähtökohta ei ole, että musiikkiluokkalaiset laitetaan eri luokille, rehtori sanoo.
Tulevat tilanteet on hoidettava niin rehtorin kuin Korkalan mielestä hyvissä ajoin keskustellen ja riittävästi tiedottaen. Taannoin asiaa puinut sivistyslautakunta totesi, että sen valta ei yllä ryhmäjakoihin. Ne ovat rehtorin asia. Laki kuitenkin vaatii koululta yhteistyötä kotien kanssa.
– Ja lautakunnan tehtävä on valvoa, että toimitaan, kuten kuuluu, hyvää hallintotapaa noudattaen, Hursti toteaa.
Koko järjestelmän muutos vaatisi rehtorin mukaan isoa keskustelua, ja Hursti toteaa, että esimerkiksi rahapula ei olisi koulun vaan painotteisuuksista päättäneen kaupungin ratkottava pulma.
– Ainakaan minun säästölistoillani musiikkiluokkajärjestelmä ei tule olemaan, Hursti sanoo.
Keväinen aikomus poiki paljon viestejä kodeista ja tukiyhdistyksestä. Anne Korkalan Helka-tytärkin tahtoi ottaa kantaa polttavaan aiheeseen lähettämällä rehtorille kirjeen.
Musaluokille tarve
Yhdistyksen linja on, että musiikkiluokkien tulee jatkaa erillisinä. Se on Korkalasta tarpeen yläkoulussakin, vaikka siellä ei voida opettaa yhden opettajan johdolla luokan omin linjauksin mutta musiikkitunnit voidaan pitää musapainotteisille omina.
– Lapset kasvavat yhdessä soittajina ja esiintyjinä. Kiinteä ryhmä luo rohkeutta ja luottamusta esitystilanteisiin, Korkala perustelee.
Musiikin lisäämistä koko koululle hän ei vastusta, mutta hän näkee, että musaluokat voivat silti pysyä.
– Eiväthän kaikki lapset halua harrastaa musiikkia samalla intensiteetillä.
Hajotusperusteluksi mainittuja kokemuksia musiikkiluokkien elitistisyydestä ja erityisasemasta yhdistys ei pidä syynä purkaa järjestelmä.
– Jos tuollaisia ilmenee, niistä pitää puhua. Ja kaikilla on ollut mahdollisuus hakea musiikkiluokalle, hän huomauttaa.
Syksyllä tulevaa suunnitellaan koti- ja kouluväen voimin. Sekä Korkalan että rehtorin mielestä on tärkeää kuunnella peruskoulun päättävien ensimmäisten koko musiikkiluokkataipaleen käyneiden kokemuksia. Korkala on mielissään, että keskustelu on avattu.
– Haluamme yhdistyksenä jatkaa keskustelua rakentavassa hengessä.
Viimeisimmät kommentit