Tutut ikätoverit ja lasten perheiden kyläilyt ratkaisevat viihtymisen

Mattikotiin ei tulla vaan päästään

Kurun palvelukeskuksessa sijaitsevassa Mattikodissa viihdytään. Moni asukas on syntyperäinen kurulainen tai ainakin kymmeniä vuosia siellä asunut, joten ympärillä on tuttujen ikätoverien verkosto. Jutunjuurta ja puheenpartta siis piisaa. Ei ihme, että asukkaiden mielestä Mattikotiin ei tulla vaan päästään.
Marjatta Ojanen (vas. ), lähihoitaja Riitta Syvälä ja Samuli Saarijoki odottavat kesän ja Mattikodin grillikauden alkamista.

Marjatta Ojanen (vas. ), lähihoitaja Riitta Syvälä ja Samuli Saarijoki odottavat kesän ja Mattikodin grillikauden alkamista.

Lauantaiaamu Mattikodin olohuoneessa on hyvin hiljainen. Nojatuolinurkkauksesta löytyvät sentään Marjatta Ojanen, Erkki Helenius ja Samuli Saarijoki.
Saarijoki on syntyperäinen kurulainen, Ojanen ja Helenius ovat muuttaneet kylälle puolisoidensa tuomina. He ovat olleet ainakin hyvänpäiväntuttuja jo kymmeniä vuosia, joten juttua riittää.
– Täällä Mattikodissa on aika monta alkuperäistä kurulaista. On tärkeää, että on tuttua juttuseuraa, Erkki Helenius toteaakin.
– Täällä on rauhallista, väljää ja hyvät ulkoilumahdollisuudet. Ei ole autojen krääsää niin kuin keskustoissa, Samuli Saarijoki kehuu Niemikylän miljöötä.
Miehet ovat olleet monessa sairaalassa ja kuntoutuslaitoksessa, joten he osaavat arvostaa Mattikodin tarjoamaa rauhaa ja seuraa. Marjatta Ojanenkin sanoo, että Mattikotiin ei tulla vaan päästään.
– Olen täällä hyvin tyytyväinen. Sitä vain suren, että on niin paljon ihmisiä, jotka tarvitsisivat juuri tällaisen paikan, mutta näitä ei ole tarpeeksi kaikille.
– Kyllä tämä kotiolot voittaa, Erkki Helenius lohkaisee.

Maaseudun muutos nähty omin silmin

Kolmikko muistaa hyvin ajan, kun Kurussa oli vielä kauppa joka kylässä – Kurun Osuuskaupallakin oli seitsemän myymälää. Keskusta oli Koskenmäessä, jossa sijaitsivat suutari, parturi, puhelinkeskus, palokunta, leipomo ja kahvila.
Kun koulu rakennettiin kirkolle, keskusta alkoi pikku hiljaa siirtyä sinne. Autojen yleistyessä palvelut keskittyivät aina vain tiiviimmin.
– Kyllä sen toisaalta ymmärtää, kun kaikilla on oma auto. Kunnalla ja kaupungilla on oltava näyttävä kuntakeskus, mutta sitä ei saa toteuttaa syrjäseutujen kustannuksella. Syrjäkylienkin asukkaat ovat veronmaksajia, aikoinaan kunnallispolitiikassa pitkään vaikuttanut Samuli Saarijoki muistuttaa.
Niemikylässä sijaitseva vanhusten palvelukeskuskin on sen nykyisille asukkaille tuttu jo vuosikymmenten takaa. Samuli Saarijoki on kuulunut muun muassa palvelukeskuksen johtokuntaan.
– Aikoinaan täällä oli hevosia ja karjaa sekä komea puutarha, josta saatiin keittiöön marjat koko talveksi. Palvelukeskus oli alun perin hyvinkin omavarainen paikka, Saarijoki muistelee.

Mattikodin asukkaat tarvitsevat apua jokapäiväisessä arjessa. Henkilökunnalla on aikaa auttaa myös ulkoilussa.

Mattikodin asukkaat tarvitsevat apua jokapäiväisessä arjessa. Henkilökunnalla on aikaa auttaa myös ulkoilussa.

Grillikaudenalkua odotellessa

Palvelukeskuksen puutarhassa on edelleen vanhoja marjapensaita, mutta enimmäkseen pihaa käytetään nykään oleskelualueena. Asukkaat odottelevat jo lämpimiä kesäpäiviä, jolloin pihalla tarkenee istua pidempäänkin ja vaikka grillata makkaraa
Grillaamisen vastapainoksi välillä jumpataan. Aika kuluu myös pingon tai lukupiirin parissa, ja osa asukkaista käy kerran viikossa kirkonkylällä kerhossa.
Piristystä päivien ketjuun tuovat usein vierailevat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Ojanen, Helenius ja Saarijoki kertovat lastensa perheineen asuvan Kurussa ja käyvän usein vierailulla.

Hoitajilla on aikaa auttaa

Kaikki kolme vakuuttavat, että  Mattikodissa hoitajat ovat hyväntuulisia ja heillä on riittävästi aikaa auttaa, kun sitä tarvitaan.
Lähihoitaja Riitta Syvälä kertoo, että vaikka mattikotilaiset ovat vielä henkisesti virkeää väkeä, he tarvitsevat apua lähes kaikissa arkipäivän rutiineissa kuten pukemisessa, peseytymisessä ja ulkoiluissa.
Mattikodissa on 17 palveluasumispaikkaa, ja sen asukkaat asuvat omissa yhden hengen huoneissaan. Henkilökunta on heidän apunaan aamuseitsemästä iltakahdeksaan, ja yöllä heitä auttaa tarvittaessa viereisen Hennakodin yöhoitaja.
Vaikka asukkaat ovat Mattikodin oloihin valtavan tyytyväisiä, 1950-luvulla rakennetun palvelukeskuksen tilat eivät vastaa palveluasumiselle nykyään asetettuja vaatimuksia. Joka huoneessa ei esimerkiksi ole omaa vessaa.
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Niemikylän palvelukeskusta ei enää remontoida, vaan  rakennetaan uusi palvelukeskus kirkonkylälle muiden palvelujen tuntumaan. Tavallisen palveluasumisen eli Mattikodin asukkaiden osalta vaihtoehtoja vuonna 2018 toteutuvassa muutoksessa vielä selvitetään.
– Palveluasuminen järjestetään joko Kurun alueella tai Ylöjärven laajuisesti asiakkaiden tarpeiden ja toveiden mukaan, vanhustyön johtaja Sirpa Ellala sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?