Nuorten työttömien kohtalo huolestuttaa Ylöjärvellä

Työttömän vastuu kasvaa

Niin Ylöjärvellä kuin koko Suomessakin ollaan siirtymässä hiljalleen kohti keskieurooppalaista linjaa, jossa työttömän pitää hoitaa työvalmiuttaan työttömyyden aikana selvästi aiempaa tunnollisemmin. Tätä kehitystä tukevat myös isot muutokset Ylöjärven työllisyyspalveluissa.
´Työtön ei voi enää vain odottaa kotona päivärahan tippumista tilille, vaan hänen on tehtävä töitä työllistymisensä eteen.

´Työtön ei voi enää vain odottaa kotona päivärahan tippumista tilille, vaan hänen on tehtävä töitä työllistymisensä eteen.

Aiemmin TE-toimiston henkilökunta on hoitanut pitkälti työttömän työllistymisprosessin. Nyt vastuu alkaa siirtyä yhä voimakkaammin TE-toimiston asiakkaalle itselleen. Työttömyyden pitkittyessä vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnalle.
– Työttömän päivä ei ole enää pelkkää päivärahan odottamista. Menossa on aikamoinen murros, jossa katsotaan, mikä on työttömän oma rooli hänen työllistymisessään, Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki sanoo.
Isoimmat ongelmat tulevat eteen usein silloin, kun työtön on ollut pitkään pois työelämästä.
– Työttömällä voi olla joissain tapauksissa jopa hieman vääristynyt maailmankäsitys. Silloin joudumme lähtemään liikkeelle aivan alkutekijöistä.

Kunnilla yhä enemmän velvoitteita

Ylöjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuonna työllisyydenhoidon toimintaohjelman 2016–2020. Ohjelman mukaan puutarhakaupungin työllisyydenhoidon palvelut painottuvat yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin työttömiin sekä työttömiin nuoriin.
Kaupungilla työttömien aktivoinnista vastaa työllisyyspalveluiden Työvalmennuskeskus Valpro (entinen työ- ja toimintakeskus) kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Tärkein tarjottava palvelu on lakisääteinen kuntouttava työtoiminta.
Ylöjärven työllisyyspalveluihin on tehty nyt suurimpia organisatorisia muutoksia kymmeneen vuoteen. Muutosten taustalla on vuodenvaihteessa täysimääräisenä voimaan astunut laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta.
Lain myötä kaupungin työllisyyspalveluiden moniammatillista apua tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvoi vajaasta sadasta yli neljäänsataan.
Kunnille haasteita aiheuttaa myös työmarkkinatuen maksuosuuden korotukset. Kunnat rahoittavat puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä 300–999 päivää, ja 70 prosenttia niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä vähintään 1 000 päivää.
– Asiakasmäärä itsessään ei ole kovassa kasvussa vaan kasvussa on rahoitusvastuu, jota voidaan vähentää tarjoamalla työttömille aktivointipalveluja. Rahoitusvastuun siirtyminen valtiolta kunnille on huolestuttava kuvio, Mansikkamäki toteaa.
Hän on huolissaan myös nuorten työttömyyden hoidosta. Itse työttömien nuorten määrä ei ole kasvanut, mutta TE-toimiston aktivointipalvelut ja niitä hyödyntävien nuorten määrä ovat vähentyneet nuorisotakuusta huolimatta hälyttävästi.
– Meillä on aika pienet resurssit etsivässä nuorisotyössä ja starttipajatoiminnassa, ja asiakasmäärä kasvaa koko ajan. Olen tästä erittäin huolissani, Mansikkamäki toteaa.

Ei pelkkää työtä

Työvalmennuspäällikkö Katriina Lyttinen sekä työllisyyspäällikkö Pekka Mansikkamäki tekevät jatkuvasti hartiavoimin töitä työttömien auttamiseksi.

Työvalmennuspäällikkö Katriina Lyttinen sekä työllisyyspäällikkö Pekka Mansikkamäki tekevät jatkuvasti hartiavoimin töitä työttömien auttamiseksi.

Nykyään laki määrää, että kuntouttavan työtoiminnan on tarjottava asiakkaalle muutakin kuin pelkkää työtoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa työvalmennusta.
– Nyt asiakkaita ei voi vain laittaa puurtamaan risusavottaan, vaan prosessissa pitää olla mukana myös muita elementtejä kuin työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuntien on pidettävä jatkuvasti kasvava määrä työttömiä työvalmiudessa siihen asti, kun työtä alkaa taas olla tarjolla, Pekka Mansikkamäki kuvailee.
Aiemmin on totuttu siihen, että työtön pääsee ainakin kaupungille töihin työllistettynä.
Tällä hetkellä Ylöjärven kaupungilla on mahdollisuus pitää kirjoilla 20–24 työllistettyä jokaista vuorokautta kohden.
– Lakisääteinen velvoitetyöllistäminen täyttää suurimmaksi osaksi nämä paikat. Siksi kuntouttavasta työtoiminnasta on tullut tärkein työllistämispalvelu kaikissa kunnissa, Mansikkamäki selvittää.

Valmennuksella kohti työllistymistä

Työttömien valmennuksesta huolehtii Ylöjärvellä siis Työvalmennuskeskus Valpro, jonka toiminnasta vastaa työvalmennuspäällikkö Katriina Lyttinen.
Myös hän korostaa asiakkaan vastuuta. Työttömän on tehtävä jotakin työllistymisensä eteen.
– Olemme luoneet selkeän asiakasprosessin, joka sisältää asiakkaalle tehtävän alkukartoituksen jälkeen aktivoivaa työvalmennusta, Lyttinen kiteyttää.
Työvalmennuskeskuksen kaikki verstaat, ompelimot ja työpajat on nyt yhdistetty. Valpron asiakas voi siis käydä eri työpajoissa, eikä hänen tarvitse jämähtää yhteen paikkaan.
– Tavoite on, että asiakas menisi kahdeksassa kuukaudessa meidän työvalmennusprosessimme läpi. Aina tämä ei onnistu, mutta se olisi ideaaliaika, Lyttinen kertoo.

Palvelut yhdestä paikasta

Ylöjärvellä on toiminut melkein päivälleen kymmenen vuoden ajan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP).
Palvelussa TE-toimisto, kaupunki ja Kela arvioivat yhdessä työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heille työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. TYP-palvelut on tarkoitettu työttömälle, jolla on joitakin muitakin haasteita kuin pelkkä työpaikan puuttuminen.
– Jos asiakkaalta puuttuu vain työ ja hänen kaikki muut asiansa ovat kunnossa, asiakas ei tarvitse TYP-palveluita. Jos taas asiakkaalla on ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi työ- ja toimintakykyyn tai elämänhallintaan, hän hyötyy TYP-palveluista, urasuunnittelija Jari Kaijankoski Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksesta sanoo.
Käytännössä työvoiman palvelukeskuksessa tarkastellaan asiakkaan tilannetta usean asiantuntijan silmin, minkä jälkeen asiakas ohjataan hänen tarvitsemiinsa palveluihin.
Työvoiman palvelukeskus toimii Ylöjärven kaupungintalolla.
Pirkanmaan TE-toimiston Ylöjärven toimipaikka on puolestaan muuttanut Soppeenmäen Työväentalontieltä kaupungin tekniseen keskukseen Räikäntie 3:een. Se toimii nykyään yhteispalvelupisteenä.
– Yhteispalvelupisteeseen voi jättää asiakirjoja toimitettavaksi TE-toimistoon ja sieltä saa myös neuvontaa sähköisten palveluiden käyttämiseen, Hanne Koskela Pirkanmaan TE-toimistosta selvittää.
– Jos haluaa syvällisempää neuvontaa ja ohjausta työnhakuun, asiakkaalla on mahdollisuus saada palvelua kasvokkain Pirkanmaan TE-toimistosta Tampereen Pellavatehtaankadulta. Siellä on asiansa osaavia työnhaun ohjaajia, Koskela kertoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?