Koulussa pääsiäinen näkyy ja kuuluu

Karhen koulussa pääsiäinen on reilusti perinteinen juhla. Ja sellainen se saa ollakin. Vanhemmat ovat nykymalliin tyytyväisiä, eikä uskonnollisia tilaisuuksia ole vastustettu.
Karhen koulun oppilaat koristelivat virpomavitsoja heti hiihtoloman jälkeen. Värikkäät oksat askarreltiin kuvaamataidon tunnilla.

Karhen koulun oppilaat koristelivat virpomavitsoja heti hiihtoloman jälkeen. Värikkäät oksat askarreltiin kuvaamataidon tunnilla.

Suklaamunat, virpominen, loma, Jeesus. Tällaisia asioita Karhen koulun oppilaille tulee mieleen pääsiäisestä.
Lomalla lapset aikovat rentoutua kotona ja kyläillä sukulaisten luona. Osa lähtee lomamatkalle. Kotona pääsiäisperinteisiin kuuluu kananmunien maalaaminen, rairuohon kylväminen ja pääsiäisherkuista nauttiminen.
Palmusunnuntaina monet oppilaat ovat käyneet virpomassa. Koulussa on askarreltu virpomavitsoja pajunoksista.
– Perinteet ovat erilaiset. Täällä Hämeessä on tapana, että lapset käyvät virpomassa. Pohjanmaalla, mistä itse olen kotoisin, trullitettiin lankalauantaina koko kylä. Siellä trullit eivät antaneet koskaan mitään, pyydettiin vaan palkka, opettaja Minna Sarvijärvi kertoo oppilailleen.

Pääsiäisesitykset ilahduttavat

Hiihtoloman jälkeen Karhen koulussa on alettu käsitellä pääsiäistä. Kevään juhlasta kertominen ei ole rajoittunut ainoastaan uskonnon tunneille. Oppilaat ovat opetelleet pääsiäislauluja musiikin tunneilla ja askarrelleet koristeita kuvaamataidossa.
– Hiljaisella viikolla seurakunnasta tullaan pitämään pääsiäisnäytelmä oppilaille. Lisäksi pääsiäistä käsitellään esimerkiksi päivänavauksissa, 3.–4. luokkaa opettava Katja Mikkonen kertoo.
Koulun vanhimmat oppilaat, eli 5.–6. luokkalaiset ovat valmistelleet musiikkiesityksen, jonka käyvät esittämässä vanhusten kerhossa seurakuntakodilla.
– Oppilaille tekee hyvää päästä esiintymään. Esiintymistä ei opi, jos sitä ei harjoittele, Sarvijärvi sanoo.
Juhlapäivät opettavat ajankäsitystä
Sarvijärvi kertoo, että koulussa käydään juhlapyhät läpi kalenterivuoden mukaisesti.
– Juhlapyhät rytmittävät mukavasti vuotta.
Toisaalta viikolla olevat pyhät sotkevat koulun tavallista arkea. Hiihtoloman jälkeen oppilaat ovat koulussa alle kolme viikkoa ennen seuraavaa lomaa, eli pääsiäistä. Karhella ensimmäinen lomapäivä on jo kiirastorstai ja opintojen pariin palataan pääsiäisen jälkeen tiistaina.
– Tämä taitaa olla lyhin ero, joka voi olla hiihto- ja pääsiäisloman välillä. Kevät on rikkonainen, mutta nämä tapahtumat toisaalta siivittävät kevään vauhtiin, Sarvijärvi arvioi.
Pääsiäisestä kevät alkaa kunnolla. Oppilaatkin jaksavat koulussa paremmin, kun pimeä talvi väistyy.
– Pääsiäinen on ihana juhla – talvi on takana ja lumet sulavat. Pääsiäinen näkyy jo luokkahuoneeseen  tullessa värikkäinä koristeina, Sarvijärvi kertoo.
Juhlapyhien kautta oppilaat oppivat käsittämään aikaa paremmin
– Esimerkiksi tänä aamuna mietittiin, että milloin se palmusunnuntai oikein on.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?